Kun jenkkiläinen Sixgun Republic ilmoitti vuonna 2007 laittavansa pillit pussiin ja soiton loppuvan henkilökohtaisiin syihin vedoten, meinasi maailmani romahtaa. Eihän näin loistava bändi voi lopettaa yhteistä taivaltaan tuosta noin vaan! Asiaan vaikutti tietysti moni asia, laulajan muutto Suomeen ja täällä perheen perustaminen olivat tietysti isoja ja painavia syitä siihen ettei jenkkiläisen bändin yhteistaival enää ollut niin helppoa. Muidenkin kohdalla panostus perhe-elämään ajoi bändin ohitse, lisäksi erinäiset riitelyt jäsenten kesken vaikuttivat tähän harmittavaan päätökseen.

Tänä vuonna sitten maailmalta kuuluikin positiivisia uutisia koskien kyseistä bändiä: Sixgun Republic tekee paluun! Ja tulevat lisäksi Suomeen taas suurelle rundille, joka nimettiin ajankohdasta johtuen Finland Fall Runiksi. Tämä rundi käsitti kaiken kaikkiaan kaksi viikkoa Suomea ristiin rastiin ja keikkoja yhteensä 10 kappaletta yhdeksällä eri paikkakunnalla.

Oma kiertäminen bändin keikoilla alkoi sunnuntaina 28.9. Lappeenrannan Totemista. Oli erittäin mukava nähdä bändi pitkästä aikaa ja vielä omilla hoodeilla. Rankka mökkiviikonloppu oli takana, ja päätinkin suunnistaa keikalle krapulaisena ilman pohjien ottoa, tarkoituksenani kumota muutamat oluet paikan päällä hyvästä musiikista nauttien. Arvatenkin tuo ennaltasuunniteltu selvinpäinoloni ei tietenkään siinä seurassa onnistunut. Bändillä oli pienoisia ongelmia soittokamojen kanssa, kun edellisillan Savonlinnan keikalla oli hävinnyt rummuista joku tärkeä osa ja sitä metsästettiin nyt jokaiselta Lappeenrannan rumpalilta. Jostain löytyivät myös rumpukapulat hävinneiden tilalle. Keikkahan oli tiukkaa räkäistä rockabillyn pauketta ja räminää alusta loppuun. Biiseistä kuultiin mm. uusimmalta levyltä löytyvät Dragline, Queen of the Highway, Ghost Riders ja edelliselle Suomen vierailulla musavideobiisiksi päätynyt Git Yer Guns. Lappeenrannan sunnuntai-illan yleisö otti hyvin vastaan suurimmalle osalle tuntemattoman bändin ja halusi vielä encorenkin, mitä ei ollut Totemin sunnuntaikeikoilla koskaan aikaisemmin nähty. Sellainen saatiin, ja rumpali joutui soittamaan elämänsä ensimmäistä kertaa biisin nimeltä Central Booking. Biisi lähti siitä kun rumpali huusi eka suomeksi ”mitä vittua?” ja heti perään saman englanniksi, että muukin bändi ymmärtää. Laulaja Chancey kertoi rumpalille että kyseessä on rauhallinen biisi, joten soita vaan jotain peruskomppia. Versio oli todella mielenkiintoinen ja normaaliakin rauhallisempi, mutta loistavuutta siltikin. Ilta jatkui Amerikan miesten kanssa kuulumisia vaihdellen ja uusiin ihmisiin tutustuen. Basisti Luxia janotti niin kovin, ettei paitamyyjänä toimineen Loun kanssa malttaneet lähteä muun bändin kanssa kohti Helsinkiä vaan tahtoivat jäädä vielä kaupunkiin juopottelemaan. No vanhana tuttuna tarjosinkin matalasta majastani heille katon pään päälle ja vannotin heidän olevan Helsingissä seuraavana päivänä klo 12 mennessä, koska näin olivat laulajansa kanssa sopineet. Ilta oli loistava vaikka selvinpäin lupaukseni menikin todella pahasti mönkään.

Seuraava etappi itselläni oli seuraavana viikonloppuna Kouvolan House Of Rock, jossa keikalla oli myös vanha suomalainen rockabilly-bändi nimeltä Teddy And The Tigers. Keikalle kyydin sain kahdelta ihastuttavalta naiselta ja näin ollen pääsy yöllä omaan sänkyyn oli varma. Saavuttuamme keikkapaikalle baari ammotti tyhjyyttään, mutta iltahan oli vasta varhainen. Pikkuhiljaa porukkaa alkoi valua tasaisena virtana ovesta sisään, eikä aikaakaan kun baari oli ammuttu täyteen. Porukasta erotti hyvin ne jotka olivat tulleet kattomaan Amerikan ihmeitä ja ketkä taas Suomen omia rockabilly-sankareita. Mutta molemmat mahtuivat sovussa täyteen baariin ja viina virtasi. Toimin keikan aikana Sixgun Republicin paitamyyjänä, jolloin keikan seuraaminen jäi aavistuksen vähemmälle, mutta setistä löytyivät Lappeenrannassa soitettujen biisien lisäksi mm. seuraavat repäisyt: Just like Jim, Devil’s at My Door, I’m Leaving Today sekä kunnianosoituksena tutulle motoristille tehty biisi Indian Larry. Keikan jälkeen tuli taas aika ottaa ”muutamat” oluet, lonkerot sun muut janojuomat, joten aloin taas kerran humaltumaan aika kovin. Kun aloin olla valmis kotiinlähtöön, tulivat rumpali sekä basisti kyselemään että jos jäisin heidän kanssa Kouvolaan ja lähtisin jatkoille paikalliselle moottoripyöräklubille. Siinä humalassa ei tarvinnut toista kertaa kysyä ja kävinkin laittamassa viehättävät naiset keskenään matkaan. Seuraavana aamuna Valkealasta herättyäni aloin etsiskelemään taksin numeroa, osoitetta missä olin ja kyselemään juna-aikatauluja. Jos joskus voi vetää kovin mustiin, niin se oli juuri tuo sunnuntai kun en taaskaan ollut osannut pitää humalaani rajoissa tämän bändin keikalla.

Ei kahta ilman kolmatta, joku viisas on joskus sanonut. Oli taas uusi viikonloppu ja Sixgun Republic soittamassa Haminassa Tompuri-baarissa. Edellisviikonloppuna kännitouhujani katselleet neitokaiset olivat menossa kyseiselle keikalle ja kysyivät että jos vaikka lähtisin mukaan. No mikäs siinä, tällä kertaa myös lupasin itselleni ja naisille, että osaan käyttäytyä enkä juopottele samalla tavalla kuin aikaisemmin, lupasin myös tulla kotiin heidän kyydissään. Keikkapaikkana Tompuri oli aika räkälä, mutta porukkaa oli taas tupa täynnä ja olikin ilo huomata miten paljon rokkareita Haminasta ja sen läheisyydestä löytyy. Keikka oli samaa loistavuutta kuin pari aikaisempaakin, kuuma ja pitkä. Setti koostui hyvin pitkälti samoista hiteistä kuin kahdella aikaisemmallakin keikalla. Tällä kertaa pysyin lupauksissani, tai ainakin siinä että tulin naisten kyydillä kotiin, humalasta ja käyttäytymisestä en sano mitään.

Harvoin sitä tulee kolmena perättäisenä viikonloppuna juopoteltua sellaisten ihmisten kanssa jotka on esim. soittanut Joe Strummerin kanssa kimpassa ja vetäneet Henry Rollinssia turpaan. Joten odotellaan kevättä, jolloin tämä loistava bändi on taas tulossa Suomeen heittämään muutamat keikat. Jos joillekin kyseinen yhtye on vielä vieras, niin ehdottomasti seuraaville keikoille katsomaan jos räkäinen roketti vähääkään iskee.