Kuva: As I Lay Dying ja Nosturin teinidisko

As I Lay Dying ja Nosturin teinidisko

Ilokseni voin todeta, että suurien teinihype/poika/tyttöbändien valtakausi alkaa olla ohitse. Toki suurella rahalla tuotettuja kassamagneetteja ilmestyy riesaksemme jatkossakin, mutta onneksemme nuoriso löytää nykyään yhä enenevissä määrin myös vaihtoehtoisempaa musiikkia. Tästä oli Nosturiin talven ensimmäisenä perjantaina eksynyt teinidisko oiva esimerkki. Oivallista esimerkkiä näytti myös As I Lay Dying, jonka soitosta, lavashowsta ja koko preesenssistä huokuu maailman meininki. Heaven Shall Burnin, Suicide Silencen tai Adeptin kykyjä ei käy yhtään kieltäminen, ja varsinkin saksalaisviisikko tarjosi jälleen kerran ryhdikkään annoksen metalcorea, mutta kyllähän San Diegon pojat olivat aivan omassa kastissaan, mitä soiton ja esiintymisen intensiivisyyteen sekä materiaalin mukaansatempaavuuteen tulee.

Intensiivisesti bändin mukana aina miskauspöydälle asti vellonut yleisö oli piristävä poikkeus muutaman vaisumman keikan jälkeen. Uusi levy on Metal Blade onnettoman promoiluinnostuksen myötä jäänyt itselle täysi paitsioon, mutta hyvin vieraampaankin materiaaliin pääsi sisälle, joskin kyllähän keikan kohokohdat ”An Ocean Between Us” -levyn hittien ympärille, kuten Nothing Left ja The Sound Of Truth, osuivat. Kappalemateriaali sai livetilanteessa kautta linjan tuimasti lisäpuhtia, ja biiseistä löytyi koukkuja joita ei himakuuntelussa ollut tajunnut lainkaan.

As I Lay Dying jätti itsestään erittäin hyvän maun – eipä sillä että mitään muuta odotinkaan – ja vastoin yleistä käytäntöä, jätti toivomaan pikaista paluuta. Paras metalcore-keikka sitten Unearthin viimesyksyisen visiitin.