Newjerseyläinen Strength In Numbers kuulostaa erehdyttävän trendikkäältä, mutta keskittyy poseeraamista enemmän tekemään mainioita metalcore-biisejä. Keväällä ilmestynyt toinen täyspitkä ”The Veil” on hyvä osoitus bändin kyvyistä, jotka myös mm. Jamey Jasta on huomannut. Toinen laulajista, Jason Lorentzen, kertoo mitä on tapahtunut ennen Headbanger’s Ballia.

Bill, Joe, Mike, ja Anthony soittivat aikoinaan samassa bändissä, ja heidän silloinen laulajansa lopetti tai hänet potkaistiin pihalle tai jotain vastaavaa. Eräänä iltana näin Billin baarissa, ja kysyin ohi mennen, mitä bändille kuuluu. Hän sanoi heidän etsivän uutta laulajaa, ja yritettyäni useita tunteja vakuuttaa, että olin valmis kokeilemaan hommaa, hän kutsui minut seuraaviin reeneihin kokeilemaan. Menin sinne, jammattiin jotain kovereita ja yritin heittää päästä jotain läppää heidän valmiisiin biiseihinsä. Reenien jälkeen sain heiltä nauhan, jossa oli heidän biisit, ja menin kotiin kirjoittamaan niihin sanoja. Kirjoittaessani sain hullun idean pyytää Tyronea, jonka kanssa olin soittanut muissa bändeissä ja jonka olin tuntenut jo high schoolista, mukaan laulamaan. Hän oli innoissaan, ja kirjoitimme muutamia biisejä yhdessä. Sen jälkeen menimme harjoituksiin, ja tässä olemme kuusi vuotta myöhemmin.

Haluaisitko kertoa jotain uudesta ”The Veil” -levystänne? Millainen oli nauhoituskokemus ja oletteko tyytyväisinä lopputulokseen?

The Veil on ankaran työn hedelmä, joka kypsyi pienessä ja hikisessä reenikämpässämme. Levy on itse asiassa paranneltu versio ”Rise And Resist” –levystämme, johon on lisätty neljä uutta biisiä ja uusi kansitaide. Albumin nauhoitus oli hienoa. Työskentely Eric Rachelin kanssa oli mahtavaa, hän on niin siisti ja kärsivällinen tyyppi, ja tietää tarkkaan mitä nappuloita pitää painaa, että saa bändin antamaan itsestään kaiken ja soittamaan paremmin kuin koskaan. Kiitos siitä Ericille.

Miten tulitte valinneeksi Ironboundin levynne julkaisijaksi? Mikä on suhteenne lafkan päämieheen Anthonyyn ja hänen bändiinsä E.Town Concreteen, oliko heillä vaikutusta levy-yhtiötä valittaessa?

Me kaikki rakastamme Etown Concretea, se on mainio bändi ja he ovat myös hienoja tyyppejä. Tulimme vastikään kiertueeltaan heidän kanssaan, ja se oli todella mahtavaa. Annen kuin julkaisimme ”Rise And Resistin” itseksemme, lähettelimme sitä muutamille lafkoille, mutta vastaus oli yleensä, että ”ei ole oikein meidän juttumme”. Jatkoimme biisien kirjoittelua uudelle levylle, jolloin Anthony otti meihin yhteyttä. Jutellessamme Anthonyn kanssa, tunsimme että hän uskoi meihin ja meidän juttuumme, siksi valitsimme Ironboundin. Kun päätimme liittyä hänen remmiinsä, syntyi idea vanhan levyn uudelleenjulkaisusta muutaman uuden biisin kera. E.Town näytteli pientä osaa signauksessamme, mutta enemmän siinä painoi Anthonyn näkemys lafkastaan ja se fakta, että hänellä on homma hyvin hanskassa.

Miten kuvailisit musiikillista kehitystänne ”Rise And Resist” –mcd:n jälkeen?

Suurin ero tuntuisi olevan siinä, että nykyään käytämme enemmän aikaa biisien tekoon, emmekä kiirehdi sävellyksissä vain saadaksemme uuden kappaleen kasaan. Kipaleen pitää liikuttaa meitä vielä miljoonannen soittokerran jälkeen yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerralla.

Levyltä löytyy myös bonus raita, miksi se ei ole virallisella biisilistalla?

Tehtäköön selväksi, ettei levyllä ole bonus-raitoja, ainoastaan pari kömmähdystä painossa. Se on kyllä hauskaa, koska ihmiset kysyvät aina ”bonus” biisistä.

Kuinka tärkeitä sanat ovat bändillenne ja musiikillenne? Onko The Veil:issä jotain lyyristä teemaa?

Sanat ja musiikki kulkevat Strength In Numbersissa käsi kädessä. Minun pitää kuulla hyvää musiikkia kirjoittaakseni hyvät lyriikat. The Veil:in sanat kertovat elämästä, olkoon se sitten minun elämää tai oma tulkinta jonkun toisen elämästä.

[spanquote]Kaikkien saaminen samalle kannalle on vaikeaa, mutta lopputulos on yleensä aina sen arvoista.[/spanquote]

Miten kuvailisit Strength In Numbersin musiikillista asennetta, mitä ihmiset voivat odottaa musiikiltanne?

Musiikilliseen asenteeseemme kuuluu, että jos emme kaikki pidä siitä, emme soita sitä. Bändissä on kuusi jäsentä, joten kaikkien saaminen hyväksymään biisi on yhtä tuskallista kuin hammaslääkärillä käynti, mutta kun yhteisymmärrykseen päästään, on se sen arvoista. Kuuntelija voi odottaa paikoitellen heviä, paikoitellen melodioita, metallista musiikkia kuten Strength In Numbers sen parhaiten osaa. He voivat odottaa myös pääsevänsä pukille, jos naikkoset saavat tietää että kuuntelet meitä!

Myös teidän suosimanne melodinen hardcore on varsin suosittua nykyään, mikä omasta mielestänne erottaa teidän massasta?

Luulen, että keskitymme enemmän kirjoittamaan hyviä kappaleita, kuin maailman raskaimpia breakdowneja. Yritämme antaa faneille saman fiiliksen, kuin minkä he antavat meille.

Kuten sanoit, yksi bändinne vahvuuksia on vahvat sävellykset, mutta yhteisymmärrykseen pääseminen saattaa olla vaikeaa. Miten sävellätte biisinne?

Yleensä teemme ensin biisin, jonka jälkeen kirjoitamme siihen sanat. Mutta on myös käynyt niin, että Tyronella tai minulla on joku tekstinpätkä tai melodia, jonka ympärille biisi sitten rakennetaan. Ja kyllä, kaikkien saaminen samalle kannalle on vaikeaa, mutta lopputulos on yleensä aina sen arvoista.

Musiikissanne on kuultavissa paljon vaikutteita, aina varhaisesta Metallicasta NJ Bloodlineen. Mitä itse pidät musiikillisina vaikutteinanne?

Metallica, Slayer, Pantera ja Sepultura ovat bändeinä sellaisia, joihin voimme kollektiivisesti samaistua. Kaikki bändissä tykkäävät vähän eri tyyleistä, pidämme kaikesta Kelly Clarksonin Dillenger Escape Planin välillä, Bloodline mukaan lukien.

Mitkä muut asiat vaikuttavat elämässänne musiikin lisäksi?

Olut, surffaus, lumilautailu, skeittaus, rannalla hengailu, elokuvien katselu ja paskaduunien teko laskujen maksamiseksi aina silloin kun ei olla kiertueella.

Lopuksi lyhyt yhteenveto bändin suunnitelmista, koska on luvassa uusi albumi tai Euroopan kiertue?

Kiertäminen on iso juttu juuri nyt, koska olemme uusi bändi ja meidän pitää saada sana kiertämään mahdollisimman paljon. Olemme enemmän tai vähemmän kiertueella koko loppuvuoden. Toivottavasti saamme uuden levyn valmiiksi ensi kesään mennessä. Tulemme Eurooppaan vaikka huomenna, jos meidät sinne halutaan. En ole koskaan ollut Pohjois-Amerikan ulkopuolella, joten olisi todella hauskaa päästä sinne.

No niin, kiitos ajastanne, viimeisiä sanoja suomalaisille kideille?

Kiitos, että kuuntelitte meitä, ja niille jotka eivät ole meitä vielä kuunnelleet, voivat tsekata www.purevolume.com, www.myspace.com tai www.strengthmusic.com. Kiitos ajastanne, toivottavasti pääsemme pian ottamaan parit kaljat kanssanne!