Lyhyestä virsi kaunis: – perustettu vuonna 1997 New Yorkissa – en oo ennen kuulu Harrastettuani tutkivaa [...]
Full Blown Chaos
Väkivaltainen ja vihainen
Full Blown Chaos on vuonna 1997 perustettu raskailla metallivaikutteilla höystettyä hardcorea vääntävä newyorkilaisorkesteri. Bändin esikoinen ilmestyi jonkin aikaa sitten euroopassa Filled With Hate Recordsin toimesta, ja nyt Stillborn Records on lykännyt seuraajan tälle minilätylle. Itse en ole vielä ehtinyt kuulemaan, mutta tuntuvat äijät itse olevan aika tyytyväisiä.
Ok äijät, aloitetaan ihan perus setillä, eli keitä olette, mistä tuutte ja mitä olette puhanneet tähän asti?
Mike: Mitä on ylhäällä! Olen Mike ja soitan kitaraa Full Blown Chaosissa.
Ray: What’s up! Nimi on Ray ja hoidan vokaalit FBC:ssa
Jeff: Tere, olen Jeff ja soitan bändissä rumpuja. Minä, Mike ja Ed asumme New Yorkin Queensissa. Ray on kotoisin Brooklynista. Olemme olleet jatkuvasti tienpäällä ympäri Valtoja, teimme esim. Stillborn fest 2002 -kiertueen joulukuussa, ja juuri äskettäin päätimme Stillborn kiertueen levy-yhtiö kumppaniedemme The Takeoverin ja Dead Wrongin kanssa. Parhaillaan valmistaudumme 4 päivän kiertueelle yhdessä kaikkivaltiaan Biohazardin kanssa. Sen jälkeiset suunnitelmat on vielä auki.
Olette hiljattain julkaisseet seuraajan itsenne nimiselle albumille. Uuden levvyn nimi on ”Prophet Of Hostility”. Voitteko kertoa jotain tämän uuden albumin synnystä ja sen biiseistä ja nimestä?
Mike: Uusi albumi ”Prophet of Hostility” sisältää 6 biisiä, jotka nauhotimme Sound Investments studiolla Penssylvanian Scrantonissa. Biisit levyllä ovat ”Blood Flow”, ”No Others”, ”Means To An End”, ”No Way Out”, ”At My Side” ja ”My Suffering”. Jameyn kanssa jouduttiin yksiin, kun hän kuuli, että olimme nauhoittamassa levy-yhtiöille ähetettävää demo CD:tä. Jamey sai sen haltuunsa ja piti kuulemastaan, joten pädyimme nauhottamaan tämän 6 biisin EP:n, joka nyt siis julkaistaan Stillbornin kautta. Siitä asti olemme työskennelleet yhdessä Jameyn ja Jay Reasonin kanssa.
Jeff: Uuden levyn tuotanto on jokseenkin raaempi kuin aikaisemman, koska se on nauhoitettu livenä. Mutta mielestäni se onnistuu vangtsemaan saundimme paremmin kuin ensimmäine julkaisumme. Mitä levyn nimeen tulee, sen tarkoituksena on tiivistää näiden kuuden biisin olemus. Väkivaltainen ja vihainen, ja kuusi biisiä jotka edustavat tunteitamme.
Edellinen levy on julkasitu Euroopassa Filled With Hate Recordsin toimesta. Kuinka tärkeä mielestänne on Jenkkibändille saada levynsä julkasituksi myös Euroopassa, noin niinkuin jakelumielessä? Entä tullaanko tämä uusi Stillborn -tuotos myös julksiemaan Euroopassa?
Mike: On todella hienoa saada jakelua meren silläkin puolen, koska siinä vaiheessa kun saamme itsemme raahattua sinne soittamaan, ihmiset tietävät biisimme ja useimmilla on mahdollisuus kuulla levyämme. Uskoakseni tätä uutta levyämme tullaan levittämään Euroopassa Noizzin kautta lähimpien kuukausien aikana.
Näettekö kehitystä näiden kahden levynne välillä?
Mike: Kyllä, todellakin. Kun nauhoitimme ensimmäistä minikiekkoamme, olimme vielä aika nuoria emmekä olleet kovin kokeneita mitä nauhoittamiseen tulee. Plus siihen vielä, että uudempi materiaalimme on musiikillisesti enemmän sitä mitä tahdommekin sen olevan. Mielestäni uusi materiaali on paljon raskaampaa ja biisit on paremmin sovitettuja.
Jeff: Joo, aivan kuten Mike sanoikin, olimme nuoria ja kokemattomia, joten levy ei ollut aivan sitä mitä halusimme sen olevan.
No miten sitten näette asemanne muiden NYHC bändien joukossa, ja mikä saa teidät erottumaan massasta, omasta mielestänne?
Mike: Näkisin meidät hyvin onnekkaina muiden n.y.h.c. bändien joukossa, koska useat NY bändit saavat tietyn leiman otsaansa, eikä kukaan halua työskennellä heidän kanssaan. Onneksi bändit kuten Madball, Agnostic Front ja Sworn Enemy ovat pystyneet murtamaan nämä ennakkoluulot ja viemään suosiotaan pidemmälle. New Yorkista tulee paljon erinomaisia bändejä, mutta ne eivät saa ansaitsemaansa arvostusta. Se on syvältä, koska NY scenestä tämä kaikki on lähtöisin.
Jeff: Mikä erottaa meidät muista bändeistä, on se valtaisa työmäärä, jonka olemme valmiit tekemään unelmamme eteen.
Mielestäni musiikkinne on erinomainen sekotus metallisempaa otetta ja hardcore breakdowneja. Mitkä ovat suurimpia vaikutteitanne niin metalli kuin hardcore puolelta?
Metallivaikutteemme pita sisällään sellaisi bändejä, kuten Slayer, Pantera, Sepultura, Metallica ja In Flames. Mitä hardcore bändeihin tulee, joudun sanomaan Hatebreed, All Out War, Sworn Enemy ja Madball.
Mitä mieltä ollette noin yleensä metallin vaikutuksesta hardcore sceneen?
Mike: Mielestäni metalli ja hardcore on loistava sekoitus.
Jeff: Mielestäni sillä on 50/50 vaikutus skeneen. Positiivisena puolena se tuo paljon lisää musiikkiin ja toisaalta myös laajentaa kuulijakuntaa. Negatiivisena aspektina voisi nähdä sen, että kaksi erilaista kidiä ei varmasti ole samaa mieltä monistakaan asioista. Tämä aiheuttaa paljon draamaa scenessä.
Nettisivuillanne sanotaan: ”Musiikkiscenessä, joka on nykyisin täynnä tyhjiä iskulauseita ja jonka ideologia on haalistumassa, FBC laulaa ajanmukaisista aiheista jotka kertovat kuulijoiden jokapäiväisestä elämästä”. Kuinka tärkeitä sanoitukset ovat teille? Ja mitä tarkalleen ottaen ovat nämä ”ajanmukaiset aiheet” joista te laulatte?
Ray: Sainotukset ovat meille hyvin tärkeitä. Jokaisessa biisissä on sanoma. Lyriikamme käsittelevät yhteiskunnan luhistumista, ystävyyden tarvetta ja oman itsensä hukkaamista. Vihan, masennuksen ja surun karvaasta todellisuudesta perheen, rehellisyyden ja veljeyden voimaan. Biisimme ovat heijastuksia ihmisen sielusta ja edustavat todellisuutta johon kaikki voivat samaistua.
Onko bändillänne muuta sanomaa? Ja mitkä asiat ovat tärkeitä henkilökohtaisessa elämäsänne, hardcoren lisäksi…
Ray: Yritän ilmaista, että elämä satuttaa. Viha on todellisuutta. Tuntea itsensä vihaiseksi ja yksinäiseksi on normaalia, mutta tuska ei kestä ikuisesti. Jokainen käy pohjalla jossain vaiheessa elämäänsä. Elämä heittelee laidasta laitaan, ja sen mukana tulee myös paremmat päivät. Ilmaise itseäsi, äläkä ikinä tukahduta tunteitasi. Ole uskollinen itsellesi ja läheisille ihmisillesi. Ystävyyttää ja sisäistä voimaa ei tule ikinä korvata vääränlaisella ”unityllä”. Pysy uskollisena itsellesi, koska olet ainoa ihminen, joka sieltä peilistä katsoo takaisin.
Ok, vaihdetaan vähän kevyempiin aiheisiin… Mikä on ensimmäinen hardcore muistonne?
Mike: Kun näin Mindsetin (a.k.a. Sworn Enemy) keikalla Castle Heightsissa New Yorkissa. Yksi ensimmäisistä ja parhaista keikoista jossa olen ikinä ollut.
Jeff: Kun näin E-Town Concreten Voodoo Loungessa kauan sitten, hyviä muistoja…
Ray: Hitto… olen ollut messissä liian kauan, haha!
Mikä on hienoin ja paskin hetkenne bändinne kanssa tähän mennessä?
Mike: Minulle hienoin hetki on kun pääsimme soittamaan Roselandin tanssisaliin New Yorkissa. Yksi kaupungin isoimmista keikkapaikoista, jossa ovat soittaneet mm. Slayer ja Pantera. Paskin muisto lienee kun jäimme Floridassa tien päälle kesken kiertueemme yhdessä Sworn Enemyn ja Figure Fourin kanssa. Autosta hajosi vaihteisto.
Ray: Jokainen hetki on hieno. Ainoa asia joka harmittaa on tien päälle jääminen ja keikan missaaminen.
Valitkaa seuraavien bändien kesken, ja jos on tarvetta selitykselle, olkaa hyvät!
Slayer / Pantera?
Mike: Minun on kyllä mahdoton valita näiden kahden bändin välillä, koska Slayer ja Pantera ovat kaksi suosikki bändiäni ja mielestäni tasavertaisia. Ei olisi oikein heitä kohtaan tehdä valintaa niiden välillä.
Ray: Slayer vai Pantera? Molemmat ovat suuria vaikuttajia, joiden väliltä on mahdoton valita.
Cro-Mags vai Agnostic Front?
Mike: Agnostic Front
Ray: Cro-Mags vai Agnostic Front? Yritätkö nyt vitsailla?? Eihän näiden kahden välillä voi valita, molemmat ovat hardcoren perustan kivijalkoja.
Limp Bitzkit / Linkin Park?
Mike: Linkin Park
Ray: Linkin Park
Sum 41 vai Blink 182?
Mike: Sum 41, pienien metallivaikutteiden takia.
Ray: Molemmat ovat hauskoja, kännissä.
Bad Religion vai NoFX?
Mike: Bad Religion
Ray: Mielummin Bad Religion, mutta NoFX on hyvä myös.
Suosikkilevyt tällä hetkellä?
Mike: Sworn Enemy – ”As Real As It Gets”
Biohazard – ”Kill Or Be Killed”
50 Cent – ”Get Rich Or Die Trying”
Through the Discipline – ”Demo 2003″
E-Town Concrete – ”The Reniassance”
Jeff: Kataklzym – ”Shadows And Dust”
Biohazard – ”Kill Or Be Killed”
The Takeover – ”Everyone For Themselves”
Hatebreed – ”Perserverance”
Killswitch Engage – ”Alive Or Just Breathing”
Ray: The Takeover – ”Everyone For Themselves”. Melkeinpä parasta kamaa tällä hetkellä.
Sworn Enemy – ”As Real As It Gets”. Todella häikäisevä!
Hatebreed – ”Perserverance”. Tarviiko edes sanoa mitään!?
Killswitch Engage – ”Alive Or Just Breathing”. Mieletön!
Bad Luck 13 Riot Extravaganza – ”Bats On The Dance Floor”. Henk. koht. suosikkini.
Suunnitelmia seuraavien kuukausien ajaksi? Kaavailuja Euro-tourin suhteen?
Mike: Tällä hetkellä suunnitelmissa on ainoastaan tuleva viikonloppu Biohazardin kanssa. Huhtikuuksi on suunnitteilla isompi kiertue, mutta siitä ei ole vielä mitään varmaa. Eurooppaan toivomme pääsevämme vuoden loppuun mennessä.
Okei, siinäpä sitä, kiitos haastattelusta! Olisiko vielä viimeisiä kommentteja?
Tahdomme kiittää haastattelusta. Kaikki jotka tätä lukee, muistaa tarkistaa uusi Stillborn Recordsin kautta ilmestynyt levymme ”Prophet of Hostility”. Tarkistakaa myös kotisivumme lisäinformaation tarpeessa. Kiitos vielä kerran. Rauhaa!