Kuva: Madred

Madred

Lappeenrannan musiikkiskene on varmasti monille lukijoille tuttu metallisesta hardcoresta ja melodisesta punkista. Madred on neljästä miehenalusta koostuvat bändi, joka aavistuksen poikkeaa totutuista kaavoista äärimmäisen vilpittömällä ja energisellä thrash/punk-sopallaan. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna pääsin ensimmäistä kertaa näkemään bändin livenä, ja keikasta toivuttuani uskalsin pyytää hieman juopuneita ja väsyneitä poikia lyhyeen haastatteluun…

Teillä oli äsken keikka Lucky Monkeysissa. Mikä fiilis jäi keikasta?

Aapo: Keikka oli ihan hyvä, mutta aina pystyy parempaan.
Osku: Samaa mieltä. Ollaan myö parempaan pystytty ennenkin. Jengi oli helvetin hyvin messissä ja niillä oli hauskaa. Se on parasta, ja sitähän myö tehdään. Se on tärkeintä, että jengillä on hauskaa.

En ollut nähnytkään teitä aikaisemmin livenä. Olette ihan helvetin nuoria! Minkä ikäisiä olette?

Osku: Ollaan kaikki 18, eli -92 syntyneitä.

Ei saatana… nuoria, mutta lahjakkaita. Miten kauan olette soittanut tällä kokoonpanolla?

Aapo: Ehkä vuosi ja pari kuukautta.
Osku: Joo, alle puolitoista vuotta.

Jees. Pisti myös silmään, että teillä on vähän erikoinen kokoonpano. Bändissä ei ole varsinaisesti basistia. Onko tuo kolmas kitara baritonikitara vai mitä?

Osku: Kitara, jossa on baritonikielet, ja sitä soitetaan bassokaapin läpi. Siitä tulee se basso meidän soundiin. Ennen oli bassokielet, mutta baritonikielet todettiin paremmaksi.

Mitkä ovat teidän bändin suurimmat vaikutteet ja miten teidän musiikkityyliä vois luokitella?

Osku: Musiikkityyliä on ehkä vähän vaikea luokitella, mutta thrash-metalliin se perustuu: Metallicaan, Slayeriin, Anthraxiin, näihin vanhoihin kunnon bändeihin…
Aapo: Äläs nyt! AC/DC.
Osku: Niin totta kai, AC/DC on kumminkin ihan kaiken pohjalla. Sit tietysti Motörhead. Eli nää maailman parhaat bändit. Mutta mitäs meidän musiikista voi sanoo…
Aapo: Sitä, että se on ihan kaiken sekoitus siitä mitä pitääkin. Kaikki hakee koko ajan jotain ihan uutta, mut pitää vaan soittaa sitä maailman parasta musiikkia silleen niinku se toimii.
Osku: Meitä on sanottu thrashiks, cross-overiks… sitten on punk-aineksia. Eli cross-overiahan se on, kun on thrashia ja punkia. Aika vaikeeta. Ei osaa itse luokitella, kun muutenkin luokittelu on ihan turhaa.

Miten olette alun perin innostunut näistä musajutuista? Mitkä bändit on saanut teidät itse soittamaan?

Aapo: AC/DC. Se on ollut aina.
Harri: Sama miulla.
Ville: Samahan se on ollut meillä kaikilla.
Osku: Miulla taisi lähtee ensin Deep Purplesta.

Entä kotimaisia bändejä, esim. mitkä on ollut ensimmäisiä bändejä mitä olette nähnyt livenä?

Harri: Varmaan Anal Thunder ja Rejected ja muut lappeenrantalaiset punk-bändit.
Ville: Ensimmäinen suomalainen taisi olla Sotajumala, kolme-neljä vuotta sitten.

Teistähän osa soittaakin punk-bändissä?

Harri: Joo, myö Oskun kanssa soitetaan Outsidersissa. Oon enemmin kitaristi, mutta soitan siinä rumpuja.

Miten teidän mielestä tämä metallisempi kama ja punkki sopii yhteen?

Osku: Miun mielestä aivan loistavasti ja tykkään kuunnella sekä punkkia että metallia.
Harri: Niin, ja miten meidänkin musiikkia kuvailtiin? Metallia punk-asenteella?
Osku: Varsinkin Madredissa se asenne tulee punkista ja musiikki on sitten enemmän metallia.
Ville: Ja maalaisjunttiudesta. Ainakin miulla.

Entä onko teillä mitään levyä tms. suunnitteilla?

Harri: Käytiin keväällä Music Bros Studiolla Imatralla nauhoittamassa kolme biisiä.
Osku: Ne on meidän MySpacessa kuultavana. Niitä ei olla vielä julkaistu, mutta käydään vielä nauhoittamassa lisää biisejä ja ne tulee sitten kaikki samalle levylle.
Harri: Tämän vuoden puolella tulee vielä. Älä sitten julkaise tätä missään, myö ollaan helvetin kännissä.

Totta helvetissä julkaisen. Kiitos haastiksesta ja keikasta!

www.myspace.com/imadred