Kuva: No Shamen "Ironing Day" biisi biisiltä

No Shamen ”Ironing Day” biisi biisiltä

No Shamen laulaja/kitaristi Sampsa kertoo meille seuraavassa yhtyeen uuden ”Ironing Day” -levyn biisien taustoista, ja huomauttaa, että ”emme halua biisien sisältöjä ja merkityksiä ihan puhki analysoida, sillä kuulijalle pitää jättää löytämisen ilo ja oman tulkinnan mahdollisuus.”

Better Drunk than Part of the Machine (Parempi kännissä ku osa niiden koneen)

Simppelin tehokas AC/DC tyyppinen renkutus. Ei mikään ryyppäämisen ylistyslaulu vaan vitutusta urbaaniin trendi-pintaliitomeininkiin ja tyhjän jauhamiseen. Sekä ihmisten moralisointiin ja muuhun paskaan. Ollilakin kehtas taannoin olla huolissaan Suomen nuorison ryyppäämisestä kun se vaikuttaa negatiivisesti Suomen kailpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, vaikka just hän ja hänen kansainväliset markkinat on iso osa-syyllinen ihmisten syrjäytymiseen, lamaan ja eriarvoistumiseen. ”Älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelmaa…”

Born in Submission
Oma suosikki levyltä. Hieno yhdistelmä poppia ja räkää. Laulu vedetty melkein kerralla purkkiin ja hetkittän Perniön pingviini kuulostaa lähes Abnormin Patulta, mutta vain lähes. Horto paiskoo rummut kyllä hienosti, niinkuin koko levyllä. Herra lopetti ”huipulla”.

Empty Promises

Social Distortion tyyppinen punkballadi. Tehty alun alkaen pianolla, mut treeneissä Tiane kehitti ton uuden ”teemariffin”.

Faceless Life
Biisi joka äänitettiin kerran treeneissä kasetille niin että Tiainen soitti rumpuja ja Pekka kitaraa. Pekka kehitti ton plimplom-riffin ja Tiainen rumpusovituksen. Löysin biisin kasetilta melkein puolen vuoden jälkeen ja totesin et tää täytyy treenata. Ensin Pekka tosin käski mua tekemään siihen uuden kertosäkeen. Me ollaan joitakin muitakin biisejä tehty tällä kolmikolla mm. No Future for the Kids. Ainoo mistä enää löytyy klassiset Whoa-ooo taustat.

Light of My Life
Ollut setissä jo pitkään. Aluksi ajattelin biisin ihan peruspunkkina, mut Horto ja Pekka rupes vaan soittamaan sitä tälläsenä ”clash-dubbina”. Pekalla on tässä yks maailman hienoimmista bassokuvioista. Sanoista tuli lopulta kuitenkin ihan vitun tylyt vaikka olin päättänyt et nyt tulee kunnon hempeilyä edellisen levyn masentuneisuuden jälkeen.

Message
Kunnon rokkiriffibiisi, jota on todella mukavaa soittaa livenä. Sanoitukset saivat alkusysäyksen makasiinien palosta, mutta myöhemmät tapahtumat, esim. kouluampumiset, ovat tuoneet lisää näkökulmia tähän.

Tenderized
Pekan kuningastykitys on tällä levyllä tässä. Studiossa tuli sama reaktio ku aikasemmin Goodbyen ja Down & Outin kohdalla. Kun kuulee biisin ekaa kertaa laulujen kanssa ni aina ajattelee, et jätkält ei tuu koskaa montaa biisiä, mut sit ku tulee ni tulee kunnolla. No Shamen metallisin biisi – tähän asti.

Like a Bullet
Eka biisi joka treenattiin uutta levyä varten. Siitä syystä kyseinen kappale on ollut keikkasetissäkin aina silloin tällöin jo 2008. Alun ”teemariffi” syntyi kun soittelin akustista Smithsin hittibiisin ”There’s a Lightin” päälle. Apuäänittäjä Rami kehitti noi kertsin stemmat, jotka Pekka vetää. Niit oli siinä aluksi enemmänkin, mut rupes kuulostaa ihan liian kermaselta, joten jätettiin pois. Muutenkin tällä levyllä oltiin varovaisia noiden köörien kanssa, ettei mee ihan tavaramerkkimäiseks toistoks.

One by One
Laulu tekopyhyydestä (osoitettu myös itselle) ja pelosta joka rajoittaa elämää. Tätä meikä soitteli akustisella aika pitkään ja pähkäili et miten tästä saatais rokkiversio, koska biisi oli hyvä. Ja yritin sit pojille esittää jonkun mukarankan heviversion, joka ei toiminu yhtään. Pekka sano, et soita se leirinuotioversio, ja kaikki tykkäs biisistä. Sit Horto sano, et vedä vaan ihan samallalailla särökitaralla ku akustisellakin, että niin se Husker Du:kin teki ja sehän toimi heti ekalla yrittämällä. Ja lauloinkin biisin myös oktaavia matalammalta ku se mun normaali pingviinin piipitys.

Time
Sanoituksiltaan yksi levyn olennaisimpia laulua. Meidän kataloogissa myös harvinaisen seksipainotteiset sanat. Haikean melodinen poppibiisi, jossa hienon synkkä hevijyrä väliosa ja perseenkeikutus kertsi. Hyvin kuvaava kappale No Shamen nykytyönjaosta soitossa: meikä vetelee jotain perussointuja, mut jätkät kutoo päälle ja alle sellasta maanista kuvioo, et mä en edes tajuu miten se menee. Vika osan sanat kiteyttää koko levyn toisen johtavan teeman.

Rock’n’Roll Overdose
Täs on lähes koko biisissä toi edellä mainittu työnjako, ja maaninen alkuriffi kestää just niin ylipitkään ku pitääkin. Mä oon jo jonkin aikaa halunnu kokeilla, et miten tällasessa punkin paukutuksessa sais toimimaan pitkän ja moniosaisen kappaleen ja tää on nyt yritys siitä. Meillä oli toinenkin tällänen pitkä ”eepos”, mut siin oli liikaa treenattavaa ni se tippu pois. Tämäkin treenattiin ihan viimeisenä just ennen studioon menoa ja ehkä siitä johtuen jouduttiin soittaa kolmessa osassa.

Fuck the System
Tämä kiteyttää sitten sen levyn toisen johtavan teeman. Koko bändin ehdoton suosikki live-biisi. ja nimihän nyt on tietysti kovin ikinä. Ironian tiedostaen ilman ironian häivääkään.

www.ifeelnoshameatall.net