Kaikki kirjoittajan Timo Pääkkö artikkelit

Appiukko – Roudan alta kukkii

Mikähän kummallinen etumolotus-etymologia lienee vuodesta 2007 saakka Järvenpäässä toimineen Appiukko-orkesterin nimen taustalla? Ainakaan bändistä kiinnostuneelle uteliaalle mielelle se ei ole kovin google-ystävällinen, vieden mitä omituisemmille sivustoille yhtyeen kotisivun asemesta.

Joka tapauksessa huumori tuntuu olevan isossa roolissa Appiukon ”Roudan alta kukkii” -levyllä. Sanoittajilla Wuokko, Laakso ja Martinaho tuntuu olevan sana hallussa ja  iso mielikuvitus, lääkityksen sitten taas ollessa kaikkea muuta kuin kohdallaan, mikä tosiseikka on kuitenkin luettava tällä kertaa eduksi. Sanovat suurimmiksi vaikuttajikseen kotimaiset lauluntekijäsuuruudet Junnu Vainion ja Gösta Sundqvistin. Yllättävää! Vertailukohdiksi voisi kyllä kernaasti lisätä myös Kari Peitsamon, Jarkko Martikaisen ja Tommi Liimatan. Laulut kertovat mm. bussiturmasta, isosta sienestä ja muikkuparven pyytämisestä.

Huumoripitoisten laulunsanojen tekemisen ohella Appiukko osaa kyllä tehdä biisejä ja ihan oikeasti soittaakin. Vaikutteita kuullaan niin punkista, riffimetallista ja grungesta kuin singer-songwriter-folkistakin. Levyn soundi on tuhti ja suomirockmainen ja tuo mieleen Kolmannen Naisen tai Eppu Normaalin, rankka riffailu taas kuljettaa juttua enemmän grungen ja heavyn, ja maukkaat kitarastemmat southern rockin suuntaan.

Appiukolla tuntuu olevan aivan käsittämätön taito tehdä pitkistä eeppisistä kappaleista mielenkiintoisia kuulijaa puuduttamatta. Esimerkkeinä tästä Bussimatka, Muikkulaulu ja Olkiluoto 3 oireilee yhteiskestonaan lähes huikeat 25 minuuttia. Teksteillä on tässä suuri osuus, harvoin kuulee näin hyvää ja hauskaa tarinankuljetusta rock-levyllä.

Roudan alta kukkii ennustelee Appiukon tulevaisuudelle pelkkää hyvää. Jäsenet haastattelussaan vitsaillen uumoilevatkin, että ”jonkinlainen klimaktinen räjähdys ja sitä seuraava koko kansan suosio tapahtuu jo seuraavan levymme kohdalla”. Tuon lauseen toteutuminen ainakin pienemmässä mittakaavassa voisi olla täysin mahdollista. Muutaman tyhjänpäiväisemmän rallin olisi levyltä kyllä surutta voinut jättää pois ja kokonaisuus olisi ollut hiukkasen jäntevämpi, mutta kyllä tämä tällaisenaankin kelpaa!

[youtube url=eNmYV1cPjfQ]

Kari Riihimäki – Seasons

Levyn kannessa mietteliäästi otsaansa rypistää keski-iän portteja kolkutteleva mies valkoisine Stratocastereineen. Sen suurempaan huolestumiseen miehellä ei kuitenkaan liene aihetta, sillä kysehän ”Seasonsilla” on huolella valmistellusta tripistä lähinnä amerikkalaispohjaisen 70-luvun rockin eri tyylisuuntiin.

Osuvasti Led Zeppelin ykkösen kanssa samana vuonna elämäntaipaleensa aloittanut turkulaiskitaristi Kari Riihimäki on maksellut oppirahansa Doggtown-yhtyeessä, studiomuusikkona ja kitaransoiton opettajana. Kaikilta levyn osa-alueilta löytyy vahvaa osaamista. Tukevaakin tukevampi komppiryhmä Anssi Nykänen-Harri Rantanen rakentavat suomalaisittain vertaansa vailla olevan perustan, johon itse maestron tyylikkäät ja hyvin suunnitellut kitaraosuudet istuvat mainiosti. Tuomo Vähä-Pesolan vähäeleiset koskettimet täydentävät hyvin äänimaisemaa. Vokaaleihin on levylle pestattu useita laulajia, joista komeimmin suoriutuvat veteraanit Esa Eloranta sekä Johnny Gustavsson. Erityismaininnan ansaitsee nuori porilaislaulajatar Heta Halonen, jonka taustalaulu Breaking Down -kappaleessa voisi hyvinkin olla ison maailman kanssasisarten aikaansaannoksia. Sääli, ettei tyttöä kuulla useammalla raidalla.

”Seasonsilla” kruisaillaan sujuvasti Lynyrd Skynyrdin, Allman Brothersin tai vaikkapa Jimi Hendrixin hengessä. Kappaleista korvaa miellyttävät eniten juuri edellä mainittu, hittipotentiaaliakin omaava Esa Elorannan laulama poppispala Breaking Down, Gustavsonin uskottavasti tulkitsema syvään etelään liihottava Evergreen komeine stemmakitaroineen sekä albumin päättävä kaunis, muinaisen Tabula Rasan ja Heikki Silvennoisen kitaroinnin mieleen tuova instrumentaali She Doesn’t Live Here Anymore. Jos kritiikkiä pitää esittää, niin joillakin raidoilla jää kaipaamaan ehkä hieman enemmän ”amerikanmeininkiä” lauluosuuksiin. Joka tapauksessa tällaisenaankin on ”Seasons” kelpo paketti rock-kitarismia.

Burn Victoria – Unexpected

Grungahtavaa rockpoppia esikoisomakustanteellaan ”Unexpected” tarjoilee helsinkiläinen neljän jannun ja laulajatyttö Vilman muodostama Burn Victoria.

Päähuomio kiinnittyy väistämättä viehkon keulafiguurin suoritukseen, kuten niin usein tuppaa käymään vastaavanlaisten kokoonpanojen ollessa kyseessä. Ja varsin tyylikkäästi Vilma tonttinsa hoitaakin, äänialaa tuntuu riittävän ja tulkinnoissa on riittävästi nyanssia. Laulukielenä käytetty englantikin hoituu suhteellisen mallikkaasti, vaikkakin mieleen nousee ajatus siitä olisiko tällaisella materiaalilla kenties paremmat mahdollisuudet breikata suomenkielellä.

Eikä muukaan bändi tässä ihan statisteiksi jää, vaan hoitaa osuutensa ryhdikkäästi ja osoittaa hallitsevansa kiitettävästi koukeroisemmatkin rytmikuviot. Muutaman kuuntelun jälkeen alkaa biiseistä erottua hivenen manicstreetpreachersmainen mahtirymistely Eyes. Tässä kappaleessa tuntuvat osat loksahtaneen paikoilleen niin sovituksen ja tulkinnan kuin tuotannonkin osalta. Muista mainittakoon levyn parhaan hittikertosäkeen omaava Trust No One.

”Unexpected” on kohtalaisen hyvä esikoislevy. Tästä on hyvä jatkaa, ehkä tuotantoa voisi viedä vielä härskimpään suuntaan seuraavalla levyllä, ellei Vilma sitten toteuta uhkaustaan ja häivy soolouralle.

[youtube url=ySYZXSMGfH8]

Kimi Kärki – The Bone of My Bones

Kitaristina paremmin tunnettu kulttuurihistorioitsija Kimi Kärki Turusta kokeilee siipiään laulaja-lauluntekijä formaatissa albumillaan ”The Bone of My Bones”.

Niukahkosta instrumenttivalikoimasta huolimatta on yleissoundi ison ja mahtipontisen kuuloinen. Melankoliset kitarat soivat kauniin puhtaasti ja levyllä on käytetty kuoroja tyylikkäästi. Oikeastaan rytmisoittimet puuttuvat levyltä kokonaan. Erityismaininnan ilmavan soundivallin luomisesta ansainnee levyn äänittäjä ja yleismies, ”äänivelho” Joona Lukala.

Ottaen huomioon levyn tematiikan, musiikkityylin  ja kansiteksteissä olevat okkultismiviittaukset vertautuu ”The Bone of My Bones” väkisinkin Current 93:n varhaistuotantoon, tosin vailla David Tibetin neuroottisuutta. Muita vertailukohtia voisivat olla vaikkapa Johnny Cashin American Recordings -sarjan levyt.

Osa kappaleista onnistuu nousemaan koskettavuudessaan ja sielukkuudessaan aivan huipputasolle, eritoten kappaleet Red Rooster ja Archipelago,  joissa on käytetty vierailevia, englantia äidinkielenään puhuvia laulajia. Vaikkakaan kaikki materiaali ei olekaan aivan samantasoista, on nykyään kuitenkin harvinaista, että levyltä löytyy edes yhtä täysosumaa, puhumattakaan kahdesta!

Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että Young Goodman Brownin A-osa muistuttaa, kuitenkin ilmeisen tahattomasti, kiusallisen paljon Led Zeppelinin No Quarteria. Noh, tekevälle sattuu! Oikeastaan paljoa muuta nokan koputtamista tältä hienolta pelinavaukselta ei sitten löydykään. 93 93/93.

[youtube url=OlYVe4sReY4]

Ritual Smoker – Not To Dominate, But To Serve


Fatal error: Uncaught Error: Call to undefined function split() in /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-content/plugins/soundcloud-shortcode.php:41 Stack trace: #0 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/shortcodes.php(326): soundcloud_shortcode(Array, Array, 'soundcloud') #1 [internal function]: do_shortcode_tag(Array) #2 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/shortcodes.php(223): preg_replace_callback('/\\[(\\[?)(soundc...', 'do_shortcode_ta...', '<p>Todella hyv\xC3...') #3 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/plugin.php(235): do_shortcode('<p>Todella hyv\xC3...') #4 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/post-template.php(230): apply_filters('the_content', '<p>Todella hyv\xC3...') #5 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-content/themes/twentyfourteen/content.php(57): the_content('Jatka lukemista...') #6 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/template.php(564): require('/var/www/fs1/0/...') #7 /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-includes/template.php(521): load_templat in /var/www/fs1/0/chambers/public_html/wp-content/plugins/soundcloud-shortcode.php on line 41