Kaikki kirjoittajan Tomi Mäenpää artikkelit

The Darkness Festival lauantaina 08.01 Tampereella

Bonded By Metal presents:
THE DARKNESS FESTIVAL
08.01.2011 @ YO-Talo, Tampere (Kauppakatu 10)

The Darkness Festivaalin pääesiintyjän paikan täyttää kotimaisen black metallin pioneeri, Impaled Nazarene. ”Nuclear metalliksi ulosantiaan nimittävä yhtye on kansainvälisesti tunnettu ja paikoin hyvin epätoivottu.” Yhtyeeltä tulee aivan kohta pihalle uusi kiekko, ”Road To The Octagon”. Tämä yhtye ei suurempia esittelyjä kaipaa.

Ennen Impaled Nazarenea lavalla nousee yksi kotimaisen black metallin ylivoimaisista kärkinimistä, nimittäin Kommander Lord Sargofagianin johtama Baptism. Baptismin rienaava ja kylmä black metal ei takuulla jätä kylmäksi, edes mahdollisilla tammikuun pakkasilla.

Illan aloittavat Kuopiossa 1998 perustettu Flame ja helsinkiläinen 2006 vuonna perustettu Desolator.

Flamen infernaalinen black metal iskee takuulla Urnin, Sarcófagon, Beheritin ja Mortuary Drapen kuuntelijoille. Yhtye julkaisee myös kohta toisen pitkäsoittonsa, joka kantaa nimeä ”March Into Firelands”, joten uusia biisejä kuullaan takuuvarmasti illan aikana.

Kun taas Desolator hyökkää kuuntelijoiden korville Blasphemy-henkisellä, väkivaltaisella ja kaaottisella black metallilla. Eternal Desolation!

Ennakkoliput 12 € + Tiketin toimitusmaksu
Ennakkoliput 12 € käteismyynti (Swamp Music, Tuomiokirkonkatu 32, Tampere)
Liput ovelta 15 €

Crystalic – Persistence

Crystalic on varmaan monelle kotimaista death metallia seuraavalle tuttu yhtye. Vuonna 1998 perustettu yhtye on kerennyt takomaan kiitettävän määrän keikkoja ympäri Suomea, muutaman demon, ja kaksi pitkäsoittoa. Nyt pureudumme toiseen täyspitkään, kyseessä on siis tänä vuonna omakustanteena julkaistu ”Persistence”.

Niin kauan kuin muistan Crystalicia kuunnelleeni, ovat Death-vaikutteet kuuluneet  yhtyeen soitosta, ja positiivisella tapaa. Ja näin on myös ”Persistence” albumin kanssa. Levy alkaa noin puolen minuutin pituisella akustisella kitaraintrolla, jonka jälkeen lyödäänkin heti nyrkillä naamaan. Levy pitää sisällään paljon vauhdikasta paahtamista, mutta onneksi myös monipuolisuuden nimissä ollaan tajuttu välillä hillitäkin sitä kaasujalkaa. Homman nimi on death metal, melodinen ja tekninen sellainen, ja sen Crystalic osaa.

Levyllä on paljon hyvänkuuloisia riffejä ja melodioita, hitaammissa osuuksissa mehustellaan usein tappiin asti hiotun kuuloisilla leadkitaroilla, ja mahtuuhan kiekolle yksi instrumentaalikappalekin, joka toi ainakin allekirjoittaneelle mieleen Judas Priestin ”Before The Dawn” ja Hammerfallin ”Always Will Be” balladien sekoituksen, tosin ilman niitä vokaaleita. Laulupuoli on myös hyvin hallussa, Lassen voimakas korina, sekä paikoitellen hieman puhtaammat vokaalit tekevät hyvää Crystalicin ulosannille. Puhtaammista lauluista tuli jossain kohtaa mieleen vanhempi Iced Earth, tiedä sitten miksi, mutta ei se ainakaan huono asia ole. Perkele.

Soitto on ihailtavaa ja ammattitaitoista, mutta Persistencen suurin ongelma tuntuu olevan sen tasapaksuisuus. Jotenkin vain ne ns. ”hittikappaleet” loistavat poissaolollaan. Siksi kappaleiden samankaltaisuus tuppaakin käydä välillä kyllästyttämään. Mutta ennen kuin kukaan vetää herneitä nenään, niin sanonkin, että levyn kovin kappale löytyy levyn loppupuolelta. Lähes 9 minuuttinen ”Too Dark To See” on erittäin vakuuttava kappale ja onnistuu pitämään otteessaan alusta loppuun asti.

Kaikista pienistä ”vioista” huolimatta, uskallan suositella Persistenceä kaikille Deathin ja melodisemman sekä teknisemmän death metallin ystäville. Ja kuten eräs tuntematon mies aikoinaan sanoi; ”Let The Metal Flow”.

Ajattara kiertää Suomea helmikuussa

Kotimaisen Black Metalin kärkikastissa paikkansa ansainnut Ajattara julkaisee tammikuussa 15. juhlavuotensa kunniaksi uuden, järjestyksessään seitsemännen täyspitkän albuminsa ”Murhat”. Julkaisun tiimoilta yhtye lähtee kiertämään Suomea vieraillen seitsemässä kaupungissa.

Kaikkea muuta kuin kaavamainen, akustisuuttakin kokeillut bändi palaa Murhat -levyn myötä Black Metalin juurille. Tuhon siemenet on istutettu vanhan koulukunnan ryönään, ja niistä sikiää yhtyeelle ominaista pimeää ja rujoa tulkintaa. Kiertueella yleisöä lämmittelee armottomaksi livebändiksi hitsautunut joensuulainen hc-metalliyhtye Scalping Screen.

MURHAT KIERTUE 2011
Ajattara, Scalping Screen

10.02.2011 – JYVÄSKYLÄ, Lutakko
11.02.2011 – HELSINKI, Nosturi
12.02.2011 – SALO, Rockin Hood
16.02.2011 – TURKU, Klubi
17.02.2011 – TAMPERE, Yo-talo
18.02.2011 – JOENSUU, Kerubi
19.02.2011 – KOUVOLA, Rytmi-Katti

Lipunmyynti: www.ssg.fi/tickets

Hammer Open Air Metal Festival 2011

Liedossa, Ilmaristen idyllisellä Metsäpirtillä bailataan jälleen kuoleman, veren, koston ja väkivallan merkeissä kahden lavan voimin, kun Hammer Open Air-festivaali ottaa paikkansa toista kertaa 15.7.-16.7.2011. Vuoden 2010 tapaan kattaus tulee sisältämään kovanluokan ulkomaalaisia ja kotimaisia extreme metallin nimiä joita ei joka päivä Suomessa pääse näkemään, varsinkaan muilla kesän festareilla.

Kahden päivän liput tulevat myyntiin 1.11.2010. Lippuja myy Tiketti.fi. Lippuja voi ostaa myös No Sign Of Life postimyynnin kautta osoitteesta http://no-sign-of-life.com/ ja lisäksi lippuja on saatavilla Turun KVLT liikkeestä joka sijaitsee Läntisellä Pitkäkadulla 33.
Kahden päivän lippu tulee kustantamaan 75 euroa ja yhden päivän lippu 45 euroa. Päiväkohtaisten lippujen myynti alkaa myöhemmin ja siitä infotaan erikseen.

TAPAHTUMAAN ON 18 VUODEN IKÄRAJA.

”Hammer Open Air Metal Festival”
Lieto, Ilmaristen Metsäpirtti, Finland

Absu (USA): Black/Thrash Metal
Inquisition (Col): Black Metal
Nargaroth (Ger): Black Metal
Darkened Nocturn Slaughtercult (Ger): Black Metal
Mortifera (Fra): Black Metal
Interment (Swe): Death Metal
Satanic Warmaster (Fin): Black Metal
TotalSelfHatred (Fin): Depressive Black Metal
Stormheit (Fin): Finnish Pagan/Folk Metal
Alghazanth (Fin): Symphonic Black Metal
Morbus Chron (Swe): Death Metal
Maveth (Fin): Death Metal
Caught In The Between (Fin): Sludge Metal

Lisää bändijulkistuksia tulee loppuvuodesta.

Lisäinfoa: http://www.hammeropenair.net/

Levykauppa ÄX avaa kuudennen liikkeensä Tampereelle

LEVYKAUPPA ÄX TARJOAA AUTTAVAN KÄDEN TAMPEREEN
POLIISILLE

Levykauppa Äx avaa kuudennen liikkeensä Tampereelle joulukuussa 2010. Ensimmäinen Levykauppa Äx avattiin kuopiossa vuonna 1997, verkkokaupan lisäksi Äxiä on avattu Ouluun, Turkuun, Jyväskylään ja Helsinkiin. Levykauppa Äx myy myös elokuvia ja kirjoja.

Tampereella on nuorisolla liikaa rahaa käytössä ja tästä syystä ravintoloissa on ollut järjestyshäiriöitä, jotka ovat työllistäneet poliisia. Uskomme, että levykaupan avulla voimme puuttua tähän ongelmaan”, toteaa Levykauppa Äx:n toimitusjohtaja Jyri Lipponen.

Tutkimusten mukaan Tamperelaiset poliisit ovat kärsineet työuupumuksesta poikkeuksellisen paljon.

Levykauppa Äx pyrkii avaamaan lisää liikkeitä ensi vuonna.

Kysymys ei ole pelkästään musiikista ja sen myynnistä. Kysymys on nuorison turmelemisesta ja uskomme, että tällaiselle toiminnalle löytyy tarvetta jatkossakin”, jatkaa Jyri Lipponen.

Levykauppa Äxän Tampereen kaupan avajaisia vietetään 1.12.2010.

80-luvun kotimainen heavy metal-yhtye The OZ tekee paluun

80-luvulla tunnetuksi tullut heavy metal-yhtye The OZ tekee paluun. Yhtye nauhoittaa tällä hetkellä comeback levyään ”Greatezt Blitz” Nicke Anderssonin avustamana Tukholmassa.

Comeback-kokoonpanoon mahtuu mukaan Popedan ja Yön riveistä tunnettuja muusikoita. Kyseessä ovat Popedan kitaristi Costello Hautamäki, sekä Markku Petander. Alkuperäiskokoonpanosta mukana ovat Ape De Martini ja rumpali Mark Ruffneck, sekä 1983 mukaan tullut Jay C. Blade, joka tunnetaan parhaiten Yön basistina.

Yhtyeen diskografiasta löytyy yhteensä viisi albumia, joista tunnetuin on 1983 julkaistu ”Fire In The Brain”. Kyseisen levyn kansikuvassa palavaa pääkalloa pitelee Bathory-yhtyeestä tunnettu Quorthon.

http://www.youtube.com/watch?v=sYdQhhtSCfY

www.ozofficial.com

Kuva: Ulf Magnusson

Metsatöll ja Skyforger Suomeen yhteiskiertueelle

Baltian tunnetuimmat pakanametallibändit, virolainen Metsatöll ja latvialainen Skyforger, lyövät hynttyyt yhteen lokakuussa ja soittavat Suomessa kolmen keikan mittaisen minikiertueen. Lokakuun 7.-9. päivinä bändit soittavat Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Sulavan lähdön iltamiin antaa Tampereella ja Helsingissä akustinen neofolk-duo Aurinkopyörä.

Metsatöll on viime vuosina noussut yhdeksi Euroopan tunnetuimmista metallibändeistä, jotka ammentavat inspiraationsa muinaisesta kansanperinteestä aina levyjen kuvitusta ja bändin esiintymisasuja myöten. Suomalaiselle Spinefarmille tänä kesänä julkaistu uusin albumi Äio nosti bändin jälleen uudelle tasolle ja syksyllä bändillä onkin tiedossa sekä Brittein kiertue että mittavampi Euroopan kiertue Finntrollin seurassa. Metsatöll perustettiin 90-luvun loppumetreillä ja on tähän mennessä julkaissut neljä kokopitkää albumia, muutamat rajoitetut spesiaalilevyt sekä teki kotimaansa historiaa vuonna 2006 esiintymällä virolaisen kuoron kanssa konsertissa, joka sittemmin julkaistiin myös dvd:nä.

Pakanametallistit Baltiassa ovat nykyaikana tuttu näky, mutta Skyforgerin kitaristi/laulaja Peterin ja basisti Zirgsin perustaessa bändiä 90-luvun puolivälissä Latviassa, ei karhuntaljaisia esiintymisasuja ja perinnesoittimia metallibiiseihin valjastettuna vielä paljoakaan näkynyt. Skyforger on uurastanut tiensä alkuaikojen black metalista vimmaisen sotametallin kautta nykyiseen, lähes hurmoshenkiseen ja perinteisellä hevillä maustettuun pakanametalliin suoraselkäisellä rehellisyydellä ja periksiantamattomuudella. Tämä näkyy myös bändin keikoilla, joissa sekä bändin että yleisön tunnetilat saavuttavat unohtumattomia huippukohtia.
Skyforger levytti ja kustansi vuonna 2003 täysin akustisen teemalevyn, jolla bändi esitti latvialaisia perinnelauluja sekä omien biisiensä akustisia versioita. Bändi on myös silloin tällöin esittänyt keikoillaan akustisia välipaloja sekä soittanut muutaman kokonaisenkin akustisen keikan, esim. Turun Keskiaikamarkkinoilla vuonna 2004.

Pagan Brothers In Finland
Metsatöll (est), Skyforger (lat)

to 7.10. Tampere, Jack The Rooster. w/ Aurinkopyörä. Liput 12e, ennakot: Swamp Music
pe 8.10. Helsinki, Virgin Oil Co. w/ Support: Aurinkopyörä. Liput 15e / 18e ovelta
la 9.10. Turku, Klubi/Live. w/ tba. Liput 15e

www.metsatoll.ee
www.skyforger.lv

ArchiTorture – Thrashing Through Your Mind

Vantaalainen thrash metal -partio ArchiTorture, joka aiemmin tunnettiin nimellä Treachery, tarjoilee ensimmäisen julkaisun nykyisellä nimellään. Omakustanne EP kantaa nimeä ”Thrashing Through Your Mind” ja nimi sopiikin levyn sisältöön täydellisesti.

80-luku vaikutteista thrash metallia roiskitaan ilmoille hyvässä hengessä. Riffit ovat rokkaavia, mutta eivät pahemmin mieleenjääviä. Riffejä kuunnellessa voi myös kuulla, että säveltäjillä on ilmeisesti jonkin sortin death metal -taustaa. Soitanto on kuitenkin kaikilla osa-alueilla tarkkaa ja erittäin vaikuttavaa. Ainoastaan laulajan tylsähkö rääkynä ja kaksi yli kuusiminuuttista kappaletta käyvät vähän puuduttamaan. Yhtyeen esittämä thrash metal on myös varmasti toimivaa tavaraa livenä. Siksi suosittelisinkin, että kävisitte tarkistamassa bändin livekunnon mahdollisuuden tullen.

Nähtäväksi jää pystyykö ArchiTorture löytämään täyspitkälleen julkaisijaa ja erottumaan nykyisen thrash metallin harmaasta massasta. Kuitenkin kaikille thrash metallin kuuntelijoille tsekkaamisen arvoinen julkaisu.

Masters Of Metal Tampereen Klubilla

SSG Managementin järjestämä ”Masters Of Metal” metallifestivaali Tampereen Klubilla ei onnistunut aivan suunnitelmien mukaan. Tapahtuman oli määrä järjestää Pakkahuoneen puolella, mutta vähäisen lipunmyynnin takia se jouduttiinkin siirtämään Klubin puolelle. Myös pienemmät bändit joutuivat kärsimään tästä peruuntumisten muodossa, lisäksi tanskalainen Mercenary peruutti keikkansa vedoten Islannin tuhkasateisiin. Listalta putosivat muun muassa Pressure Points ja Shade Empire.

Masters Of Metal esiintyjät:
1349 (NOR)
ONSLAUGHT (UK)
BIBLEBLACK (SWE)
TURMION KÄTILÖT
AJATTARA
NORTHER
BEFORE THE DAWN

Päivä oli kuitenkin varmasti loistava niille ketkä paikalle saapuivat. Helle helli koko kansaa oikein huolella ja se näkyikin Klubin terassilla, joka oli koko ajan täynnä kävijöitä. Oli mukava tavata paljon tuttuja aurinkoisella terassilla, jallukolaa nauttien. Paikalle saavuimme hieman myöhässä, koska piti hoitaa edellisillan aiheuttamia olotiloja. Sisälle tullessamme Norther oli jo keikkansa kerennyt vedellä, ja tällöin tapahtuman seuraava esiintyjä, ruotsalainen Bibleblack olikin jo lavalla. Mitään kauhean mielenkiintoista yhtye ei livenä onnistunut tarjoamaan, mutta Mercyful Fate coveri oli plussaa.

Sitten odoteltiinkin kavereiden kanssa Onslaughtia, jonka takia paikalle saavuimme. Odotukset olivat korkealla, koska kuitenkin kyseessä on yksi suurimmista suosikeistani thrash metallin saralla. Eikä keikka kyllä minua onnistunut pettämään kuin liian lyhyellä soittoajalla, joka oli 45 minuuttia, sekä Metal Forces -kappale jäi kuulematta. Jotkut kyllä totesivat, että yhtyeen ulosanti oli hieman laiskaa ja plaa plaa. Veikkaan, että sekin johtui vain siitä, etteivät kyseiset ihmiset tunteneet yhtyeen tuotantoa kovinkaan hyvin. Soundit olivat selkeät ja soitto kulki helvetin hyvin. Kappaleita tuli niin kahdelta ensimmäiseltä levyltä, kuin uusimmaltakin. Omaa mieltäni parhaiten lämmittivät  kappaleet Let There Be Death, Flame Of The Antichrist sekä viimeisenä soitettu klassikko Power From Hell. Yleisön kovasta huutelusta huolimatta Metal Forces jäi kuulematta, mutta Onslaughtin alkuperäisjäsen, rumpali Steve lupasi, että asia korjataan ensi kerralla. Hyvä näin.

Muut esiintyjät eivät järin olleet omaan makuuni, joten ilta kuluikin kavereiden ja vahvojen juomien parissa.  Tapahtuman esiintyjälista olikin melkoista sillisalaattia, kaikille jotakin. Tämä olikin varmasti yksi syy siihen miksi lippuja ei saatu tarpeeksi myytyä, kuin myös se, että tapahtuman siirryttyä Pakkahuoneelta Klubille lippujen hinta pysyi samana, vaikka ainakin kolme bändiä jouduttiin peruuttamaan.

No, se mikä ei tapa, vahvistaa. Toivottavasti ensi vuoden Masters Of Metal tulee onnistumaan ensimmäistä paremmin, koska tällaisia tapahtumia todellakin tarvitaan Tampereelle.

Forced Kill

Jos pitää mainita yksi viime vuoden kovimmista bändeistä ja julkaisuista, niin sanoisin yhtyeen nimeltä Forced Kill ja heidän ensidemonsa ”Speeding Death Velocity”. Jyväskylästä ponnistava thrash/speed metal -yhtye Forced Kill on saanut jo todella paljon ylistävää huomiota osakseen, niin erinäisissä metallimedioissa, kuten metalliaiheisilla keskustelupalstoilla. Sain osan yhtyeen jäsenistä vastailemaan pienimuotoiseen haastetteluun ja tässä se seisoo.

Jäsenet Forced Killin takana ja kuinka yhtye sai alkunsa?

Loco: Yhtyeen kokoonpano haastatteluhetkellä: Esa – vokaalit, Markus – rummut, Jari – bassokitara, Kode – kitara ja Loco – kitara. Tosiaan, parisen vuotta sitten alkoi thrash-bändin perustaminen kutkuttaa yhä enemmän ja Armageddal Agesta tutun Koden kanssa päätettiin laittaa pumppu pyörimään, tarkoituksena soittaa vanhanmallista perseelle potkivaa kovatempoista rytkettä. Puolisen vuotta vierähti rumpalia etsiessä ja epätoivon iskiessä lopulta tultiin siihen tulokseen, että käytetään sessiomiehiä demon äänityksiä varten. Aktiivisena bändi- ja keikkamiehenä Jyväskylän metalliporukoista tunnettu Esa napattiin vokaaleihin. Homma toimi sen verran mallikkaasti ja tehokkaasti, että päätettiin kosiskella ukkoja jäämään bändiin päätoimisiksi jäseniksi. Syksyllä 2009 saatiin vielä ryyppyporukoista tuttu Jari bassonvarteen, ja Forced Killin eka varsinainen kokoonpano oli vihdoin kasassa.

Kode: ”Päätettiin” todellakin, enemmän tai vähemmän. Bändi eli ideatasolla melko kauan ennen kuin mitään rupesi oikeasti tapahtumaan. Nimikin tuli mukaan vasta varsin myöhäisessä vaiheessa. Meinasi jopa omalla kohdalla kiinnostus raskaamman musiikin soitteluun vähän lopahtaa tuossa välissä. Onneksi kuitenkin loppujen lopuksi oikeat miehet löytyivät hommaan eikä tarvinnut wimpata, heh heh!

Forced Kill on saanut muutamilla metallimusiikkiin keskittyneillä keskustelupalstoilla hyvää huomiota. Onko positiivinen palaute tullut täytenä yllätyksenä, vai oliko se odotettavissa?

Esa: Rehellisesti sanottuna yllätti täysin. Mulla on ollu kyllä ennestään haisu siitä, että FK:n kaltaiselle konseptille löytyy tietyissä piireissä aina kysyntää, mutta en olisi kyllä uskonut suosiota tässä mittakaavassa. En väheksy biisejä, mutta pakko se on vaan todeta, että se mitä thrash parhaimmillaan edustaa meikälle on ehkä hieman marginaalikamaa.

Loco: Puskista tuli kyllä Esaa kompaten. Toki demon valmistuttua tuli pidettyä sitä varsin jäpäkkänä tekeleenä kaikkine aloittelevan bändin heikkouksineen ja kämmeineen, mutta tosiaan tuon mittaluokan suoranaista hehkuttelua ei todellakaan olis osannut edes toivoa.

Kode: Eipä tainnut mitään odotuksia olla vastaanoton suhteen. Enemmänkin varmaan olimme semmoisella ”katsotaan nyt” – mielialalla. Eikä sitä kerinnyt paljoa omalla kohdalla miettimäänkään, kun oli liian kiire sykähdellä Kainuun kivisissä metsissä telamiina kainalossa. Hauskahan se oli sitten kuulla, että vastaanotto on ollut hyvä.

”Speeding Death Velocity” -demo on saanut myös paljon hehkutusta osakseen. Mitä mieltä itse olette demosta? Onko kappaleiden sävellys ollut helppoa, ja onko kappaleiden kirjoittamisen takana yksi vai useampi jäsen? Miten Forced Killin kappaleet pääasiassa syntyvät? Kuinka paljon teillä on uutta materiaalia valmiina? Mitä pidätte Forced Killin vahvimpina osa-alueina?

Esa: Mielestäni Speeding Death Velocity on kyllä helkkarin hyvä demo. Kehtaa kuunnella itekki. Saa veren kiertämään ja pitää lääkärin loitolla. Sävellyksestä turha puhua mitään kun en siihen osallistu. Locon holvista saattaa pari biisiä jo löytyä.

Loco: Kappaleiden teosta ollaan tosiaan Koden kanssa oltu päävastuussa tähän asti. Itse säveltäminen itelle saattaa toisinaan olla todella hidasta ja tuskallista, ja valmiin kappaleen saaminen tiskiin ei kyllä tuosta vaan synny. Renegadestakin taisi olla liki kymmenkunta eri versiota ennen kuin kelpuutin lopputuloksen (josta voi toki olla montaa mieltä…). Eniten päänvaivaa kyllä tuottaa juuri riffien niputtaminen toimivaksi yksiköksi ja tietyn palapelimäisyyden välttäminen, joka sinänsä on jo lievä paradoksi tän tyyppisessä riff-o-rama -kamassa. Lopputulokseen olen kyllä ollut melko tyytyväinen. Uusia biisejä ja ideoita alkaa olla kyllä onneksi vihdoin aika mukavasti kasassa seuraavaa hyökkäystä varten.

Kode: Nyt tietysti demoa reilusti kuulleena voisi sitä vähän viilailla sieltä sun täältä, mutta aika pienistä jutuista on kyse. Itse materiaaliin olen kyllä ihan tyytyväinen. Reenejä ei ollut ennen nauhoituksia! Siitä huolimatta lopputulosta ei ole tarvinnut pahemmin häpeillä. Mainittakoon, että Esa käveli aikalailla suoraan nauhoituksiin, lyötiin vaan sanat eteen ja ei muuta kuin rec päälle! Tämä valitettava kiirehtiminen johtui lähinnä siitä, että nauhoituksia piti hieman aikaistaa, kun meikäläisen täytyikin lähteä heinäkuussa inttiin tammikuun sijasta eikä sen takia huvittanut lykätä hommia entisestään. Onneksi pääsin sieltä sitten melkein yhtä nopeasti pois kuin olin mennytkin. Aivan kuten Locollakin niin sävellystyö on täälläkin päässä melkoisen raastavaa ja hidasta hommaa. Armoton itsekritiikki ja jatkuvasti kummitteleva perfektionismin poikanen eivät oikein natsaa. Mutta joo. FK:n vahvin osa-alue? Helvetin komea vokalisti!

Mitä mieltä olette nykypäivän muista thrash metal bändeistä? Löytyykö seasta helmiä vai luotatteko täysin vanhoihin legendoihin? Otatteko mitään vaikutteita uusilta bändeiltä? Mitkä ovat suurimmat vaikuttajat Forced Killin musiikkiin? Mitä yhtyeen jäsenten levysoittimissa pyörii tällä hetkellä?

Loco: Jenkeissä tuo uuden aallon thrash alkaa jo hieman räjähtämään käsiin, ei oikein jaksa juurikaan kiinnostaa. Sacrificen uusin oli paha pettymys, odotin paljon enemmän. Toki silloin tällöin putkahtaa esiin toimivia 00-bändejä kuten vaikkapa Funerot ja Evil Army, kannattaapa tsekkailla. Täytyy nostaa hattua Koden valveutuneelle silmälle ja hyvälle vainulle metallibändien suhteen. Vaikutteita otetaan vähän sieltä täältä, enimmäkseen kyllä 80-luvun speed, thrash ja death/thrash vaikuttaa omiin juttuihin. Viime aikoina oman levylautasen on varannut (kappas kappas) klassikko-osasto: Slaughter – Strappado, Deicide – S/t, Dark Angel – Leave Scars, Pentagram (kolme ekaa täyspitkää) jne. Wigwamin Nuclear Nightclub hyvänä vastapainona tykityslevyille.

Esa: Kai sieltä ihan hyviä orkestereita löytyisi jos vaan kerkeisi tarkistelemaan, ehkä enimmäkseen tulee vanhoja kuunneltua. Kestosuosikit: Wishbone Ash – Argus, Suicidal Tendencies – The Art of Rebellion, Muse – The Resistance, Sólstafir – Köld

Kode: Itse olen kauhea natsi uusien (ja oikeastaan vanhojenkin) bändien suhteen siinä missä Antti taas on huomattavasti suopeampi. Uusista bändeistä ehdottomasti mainitsemisen arvoisia ovat Chörnyj Woron (taisivat tosin jäädä tauolle/lopettaa?) Saksasta sekä Antichrist Ruotsista. Sitten hetken pidempään porskuttaneet, jo mainitut Funerot ja Evil Army sekä Fastkill ja Terror Squad toimivat täällä päässä ihan täysillä. Näistä etenkin Funerot ja Terror Squad vetävät niin raikkaalla otteella silti kuulostamatta mitenkään turhan ”modernilta”, että ei voi kuin ihailla. Paskaksi vaan kaikki raja-aidat! Vaikuttavat kyllä omaan tulkintaan ihan siinä missä vanhatkin bändit. Meidän suurimmat vaikutteet kuuluvat varmasti musiikissa sen verran hyvin, että mitään listaa ei nyt tarvitse kirjoittaa. Viime aikoina omassa soittimessa on soinut jotain aivan muuta kuin kovaa heviä Vomitorin ja Garden Of Wormin uutukaisia lukuun ottamatta.

Oletteko saaneet levylafkoilta yhteydenottoja, tai oletteko itse yrittäneet lähestyä levy-yhtiötä? Olisitteko valmiita tekemään täyspitkän?

Esa: Tietääkseni ei oo kuulunu eikä oo ittekkää vaivaannuttu lähestymään. Voishan ton riipasta.

Loco: Itseasiassa jotain pientä säätöä on jo mielessä tulevien settien varalta, vaan eipä viitsi huudella vielä kun ei ole täysin ajankohtaista. Täyspitkän teko kyllä ei oo ihan tän päivän juttu, todennäköisesti jotain minijulkaisua pistetään pihalle ennen sitä. Paljon on kuitenki vielä varaa tiivistää ja tiukentaa sekä soittoa että biisimateriaalia ennen kuin lähdetään LP:llistä hutkimaan…

Kode: Sanan ”minijulkaisu” muuttaisin kyllä monikkoon, muuten ei lisättävää.

Mitä Forced Killin keikkarintamalla tapahtuu? Millaiseksi liveyhtyeeksi kuvailisitte itseänne?

Esa: Just soitettiin Lutakossa ja vastaanotto yllätti kyllä todella positiivisesti. Vähän on hiljaista, aihetta ihmettelyyn mielestäni. Venomin Cronosta lainatakseni ”I would love to be in the crowd!”

Loco: Keikkaa pitäs saada enempi kyllä heitettyä että sais hapuilua minimoitua. Kesälle onkin jotain pientä jo luvassa. Lutakossa oli kyllä todella hyvä vastaanotto, oli helvetin siistiä soittaa.

Kode: Lutakon visiitti oli kyllä totaalinen unelmien täyttymys, eikä paljoa parempaa keikkapaikkaa olisi osannut toivoa ensiesiintymiselle. Kokemusta olisi kova hinku päästä kartuttamaan niin pian kuin suinkin.

Jos Forced Kill olisi alkoholijuoma, niin mikä se olisi ja miksi?

Esa: Long Island Ice Tea. Hyvin maukas ja kesäinen, mutta silti petollinen.

Loco: Perusaineksista loihdittu kilju. Kiristää naaman ja kirkastaa mielen.

Kode: En oo juonut tarpeeksi kauaa enkä tarpeeksi paljoa että osaisin letkauttaa tähän jotain nerokasta.

Tässä kohtaa haluan kiittää Forced Killin jäseniä tästä vaatimattomasta haastattelusta ja toivottaa bändille menestystä. Thrash till the death!