Kaikki kirjoittajan Jaakko Teittinen artikkelit

Upside Crown – On the Verge of Oblivion

Moni (metalli)bändi huojuu nykyään unohduksen rajamailla, eikä seinäjokelainen Upside Crown tee ironista kyllä siinä mielessä poikkeusta sääntöön. Herättääkseen mielenkiintoa alati kasvavassa bänditarjonnassa yhtyeiltä vaaditaan kokonaisvaltaisempaa panostusta musiikkina esilletuomiseen, kuin vain viiden biisin rykäisemisen pihalle CD- ja streamausformaateissa. Upside Crown ei kilkutellut minkäänlaisia kelloja, ja siksipä jäi unholaan kuukausiksi.

Viisikko paiskii suhteellisen uskottavaa rockmetallia huuto- ja melodisen laulun vaihdellessa. Jotkut melodiat toimivat, toiset soljuvat ohi huomaamatta. Loppufiiliksenä lähes yhdentekevä kuin alussakin, ennen levyn kuulemista, joskin hiuksen hienosti heilahdetaan plussan puolelle yksinkertaisesti siitä syystä, että tietotaitoa löytyy eikä biiseissä varsinaisesti mitään muuta vikaa ole kuin mielikuvituksettomuus. Vai mitä odotatte kappaleelta (R)evolution, kuulematta siitä säveltäkään? EP:n mieleenpainuvinta antia edustaa hienon kitarasoolon ja hyvän melodian avittamana kakksraita Two Lives, joskaan ei sekään kerro mitään olleellista itse yhtyeestä, kierrättää vain hyväksi havaittuja ideoita varsin onnistuneesti.

[youtube url=2eZGRpzte3c]

Austin Lucas syntymäpäiväkeikalle Helsinkiin

Suomeen erityisen lämpimän suhteen omaava folkpunk-artisti Austin Lucas esiintyy syntymäpäivänään keskiviikkona 5. maaliskuuta LeBonkissa, Helsingissä. Useita kertoja Suomessa lähinnä soolokeikkojen merkeissä vieraillut muusikko saapuu tällä kertaa Helsinkiin taustayhtyeensä The Bold Partyn kanssa. Illan aikana lavalle nousevat myös Austin Lucasin kanssa kiertävät yhdysvaltalainen folkpunk-artisti PJ Bond sekä kotimainen lämmittelijä Polar Motor.

Indianan syrjäseuduilla kasvanut Austin Lucas aloitti uransa punk-musiikin parissa, mutta viimeisinä vuosina muusikko on laajentanut settiään myös countryn, folkin ja americanan suuntiin. Ensimmäisen soololevynsä ”The Common Cold” vuonna 2006 julkaisseelta artistilta on sittemmin lukuisia levytyksiä, joita on ilmestynyt myös suomalaisen Combat Rock Industryn kautta. Austin Lucasin viimeisin pitkäsoitto on viime vuoden bändilevy ”Stay Reckless”.

Austin Lucas And The Bold Party (usa), PJ Bond (usa), Polar Motor
Ke 5.3.2014 LeBonk, Helsinki
Liput ennakkoon 11,50 eur, ovelta 12 eur.

[youtube url=eKI59g_STq4]

www.austinlucasmusic.com
www.pjbondmusic.com
polarmotormusic.com

A2Z – Parasites of Paradise

Levyllinen instrumentaalista, kitaravetoista heavy metal -musiikkia tuntuu lähtökohtaisesti vähän raskaalta ajatukselta, varsinkaan kun kepin varresta ei löydy Ynkka Malmsteenia. Tarot-yhtyeen kitarataikurina tunnetun Zachary Hietalan ja custom-kitararakentaja Ari Hentusen kimppaan kepittämä albumi on kuitenkin yllättävän vetävä, siihenkin nähden kuinka vähän jostain Tarotista välitän. Vetävää kitarointia, menevää ratsukomppia ja paikoin yllättävänkin raskasta murjomista. Kitaroinnissa ei lähdetä mihinkään älyttömään tilutukseen, vaan pääpaino on harmonioilla ja hieman erityylisten soittotapojen vuoropuhelulla, mikä luo levylle mielenkiintoista vaihtelua yhden kepittäjän soolotteluun verrattuna. Kitarasooloosioita ei korosteta sen enempää, kuin mitä ”pääsolistina” toimiminen vaatii.

Menevästä kokonaisuudesta huolimatta en koe itselleni olevan tästä levystä iloa kovinkaan paljoa, mutta kitarasankarinalut saavat ”Parasites of Paradisesta” oivan sparrauslevyn kotitreeneihinsä.

[youtube url=47inDIcnExo‎]

Eleven Sun – Fertile Soil

Viime vuonna ”Absinthe Sky” -demollaan debytoinut hyvinkääläinen stoner-yhtye Eleven Sun rouhaisee tukevamman otteen liejuisesta maaperästään. Raskas riffittely esittelee pääosaa kohtalaisen mukavan ja vivahteikkaan laulun johdatellessa puolituntista pakettia eteenpäin. Musiikki ei juuri etene, eikä ole tarkoituskaan, sen sijaan fiilistä on maltettu rakentaa huolella, ja levytys on vaivatonta kuultavaa.

Mikäli kehitys jatkuu saman suuntaisena, on bändillä vielä paljon hyviä hetkiä edessään.

Wonder

Wonder on kahden taiteilijasielun voimainnäyte. Yhtye muodostuu kaunisäänisestä naisvokalisti Lexi Lochoresta sekä Leo Alceniuksesta, joka osittaisen lauluhomman lisäksi huolehtii kaikista instrumenteista, joita löytyy perinteisten rummun, basson ja kitaran lisäksi kaikkea panhuilusta ksylofoniin ja viuluun ja haitariin, erinäisiä kosketinsoundeja unohtamatta. Hämärän peittoon jää, missä määrin on käytetty koneita apuna, mutta yhtä kaikki, Wonderin musiikissa on Lexin lauluäänen ohella ehdottomasti parasta runsas ja mielenkiintoinen äänimaailma.

Viiden kappaleen kokonaisuus on kuitenkin melko hajanaisen kuuloinen, mutta hajanaisuutta enemmän häiritsee jotkin omituiset/mauttomat sovitusratkaisut kappaleiden sisällä. Levytyksen vahvinta antia on slide-kitaroin maustettu soul-henkinen Island of Beauty, joka parhaimmillaan vie Ihmemaa Ozin tunnelmiin. Kookoonaisuutta kuvaavaa, tässäkin kappaleessa on jotain kummallisia mauttomuuksia, kuten ihmeellinen yläastekomppi, joka aiheuttaa turhaa levottomuutta hienoon sävelmään.

Sävellyksistä vastaavalla Alceniuksella on selvästi ylitsepursuavasti lahjoja ja visioita ja Lexillä kyky tulkita niitä. Jatkoa ajatellen kannattaa vetää selkeämmät suuntaviivat ja roolijaot, mitä esitetään ja kuka esittää.

Circus Necropolis – InHuman

Circus Necropolis on saanut ulos neljännen demonsa ”InHuman”. Lohjalaistrio on repinyt sekavanlaatuista deathiaan vuodesta 2005, mutta se viimeinen niitti on jäänyt puuttumaan. Ei sillä, onhan sitä paskempiakin ”levyttäviä” artisteja tullut kuultua, mutta ulosantiinsa nähden Circus Necropolis on vielä ihan oikealla tasolla; materiaalista kuuluu vuosien työnteko, mutta mittavampaa julkaisua ajatellen musiikki on paikoin vielä raakilemaista.

Valoa (vai pimeyttä?) on kuitenkin tunnelin päässä näkyvissä, sillä aiempiin demotuotoksiin nähden linja on selkiytynyt tietyn räkäisyyen myötä sinne punkahtava deathin suunnalle räppi- ja venkoilukokeiluiden jäätyä kokonaan pois. Äksöniä löytyy kappaleiden sisältä siinä missä aiemminkin, mutta nyt paketti pysyy selvästi paremmin kasassa. Vieläkin on vähän vaikea ajatella, kenelle tätä bändiä lähtisi suosittelemaan, mutta suunta on selvästi oikea.

Salaiva – Tietoisuuden maailma

Nuore(hko)t jyväskyläläiskollit loihtivat luomuhenkistä progeaan kuin vanhat hipit lampaannahkatakeissaan. Musiikissa on mutkaa ja kiemuraa jos jonkinlaista, kappaleiden pysyessä silti jokseenkin helposti lähestyttävinä. Ei ihme, että yhtye on herättänyt asiansa tuntevissa piireissä ihmetystä, siinä määrin autenttista ja toisaalta vahvasti tässä ajassa oleva levytys ”Tietoisuuden maailma” on. 70-lukulaisen musiikin ollessa nyt kovimmassa huudossa 30 vuoteen, voisi Salaivalle ennustaa ymmärrystä laajemmaltikin, ainakin enemmän kuin bändin aloittaessa vuonna 2008, joskin onhan tämä kaukana siitä kaikkein trendikkäimmästä hipsterijytästä.

Vaikkei yhtyeen musiikki mihinkään helpostisisäistettävyeen perustukaan, voisi muutama Wigwam-tyylinen selkeä popmelodia siellä täällä tehdä kokonaisuudelle poikaa. Yhtä kaikki, kunnioitusta herättävä, täysin itse valmistettu tuotos yhtyeeltä, jonka sanomiset musiikin saralla ei varmasti tähän lopu.

Rajalla – Demo 2013

Rajalla-yhtyettä voisi kuvailla osuvimmin ehkä suomimetallisemmaksi versioksi Stam1nasta. Helsinkiläisnelikolla on tarjota vauhdikasta thrash-menoa ja tiukkoja laulusovituksia, laulun muistuttaessa enemmän monotonista Hynystä kuin perinteisempää thrash-vokalistia. Myös riffit ovat melko perusosastoa, eikä kappaleet sinällään tarjoa ihmeellisempiä elämyksiä juuri millään saralla. Miehekästä paahtoa, mutta jokaisella osa-alueella pitäisi tapahtua isoja asioita seuraavan askeleen (levy) ottamseksi.

Cro-Mags huhtikuussa Helsinkiin

Newyorkilainen Cro-Mags saapuu keikalle Suomeen huhtikuun lopussa osana vain kahdeksan keikan mittaista Euroopan kiertuettaan. Yksi maailman legendaarisimmista hardcore-punk -bändeistä esiintyy Kuudennella Linjalla Helsingissä sunnuntaina 27.4. Illan avaavat jyväskyläläiset Total Recall sekä Upright.

Kovassa vireessä oleva Cro-Mags kiertää ensi keväänä kokoonpanolla, jossa nähdään yhtyeen alkuperäinen laulaja John Joseph sekä yhtyeessä vuodesta 1984 lähtien vaikuttanut rumpali Mackie Jayson. Nykyisessä kokoonpanossa soittaa lisäksi myös Craig Setari sekä AJ Novello, jotka ovat tuttuja mm. Sick Of It All ja Leeway -yhtyeistä.

Vuonna 1981 New Yorkissa perustettu Cro-Mags on julkaissut yhteensä viisi kokopitkää albumia, joista ensimmäisen vuonna 1986. ”The Age Of Quarrel” -debyyttialbumia pidetään yhtenä merkittävimmistä hardcore-albumeista. Myös crossover-/thrash-piireissä suosittu tekee paluun Suomeen yli seitsemän vuoden jälkeen. Josephin ja Jaysonin tähdittämä FVK/Cro-Mags -nimellä kiertänyt kokoonpano nähtiin Nosturissa vuonna 2006.

Cro-Mags (usa), Total Recall, Upright
Su 27.4.2014 Kuudes Linja, Helsinki
Liput ennakkoon 22 eur + toimituskulut, ovelta 22 eur. Myyntiin pe 20.12.2013 klo 9.00.

www.facebook.com/pages/Cro-Mags/28749578197
www.facebook.com/totalrecallhc
www.facebook.com/uprightrules

Kube – Lentokonetila

Vantaalaisen Kuben lehahtaessa suuremman yleisön tietoisuuteen kesän alussa julkaistulla Lentokonetila-videollaan, huomio kiinnittyi enimmäkseen upeaan kuvaan, ja itse kappale jäi hieman taka-alalle. Oikeastaan sama ongelma toistui alkuun koko albumia kuunnellessa, päällimmäinen fiilis oli vähän laiska ja ympäripyöreä.

Kuben tyyli on hieman monotoninen, ja se kaipaa tuekseen muita artisteja. Ja vierailijota levyllä riittääkin, kahta vaille kaikista albuminraidoista, Puppa J:stä Julma Henriin ja Ameebaan, Kenkäboxi-remixin tähtikaartista nyt puhumattakaan. Levy on silti enemmän artistin kuin vierailijoidensa näköinen, feattaajat lähinnä tukevat Kuben persoonallista ilmaisua. ”Lentokonetila” on myös lähes kokonaan Kuben itse tuottama, joten artistin kädenjälki on vahvasti näkyvillä.

Useiden kymmenien kuuntelujen jälkeen ”Lentokonetilan” tarinoista jotkut alkavat elää omaa elämäänsä, muiden jäädessä Marssin ja Kenkäboxin kaltaisten hittien varjoon. Kokonaisuutta vaivaa hienoinen epätasaisuus, eikä sanoitusten teemojen vaihtelu maailmantilasta huolehtimisen ja välinpitämättömän pössyttelyn välillä juurikaan paranna ristiriitaisia fiiliksiä. Se ei kuitenkaan poista kuvioissa pitkään mukana olleen, mutta vasta nyt ensimmäisen levy-yhtiöjulkaisunsa ulostaneen artistin lahjoja räppärinä tai tuottajana. Hiottavaa kuitenkin vielä löytyy.

[youtube url=tyHu6oVI9x0]