Enpä olisi mitenkään vielä alkupyrähdyksen aikana kyennyt veikkaamaan, ettei kyse ole Lifeforce-kirjon tusinaryminäryhmästä, vaan teknisesti ja ideallisestikin jopa monipuolisesta ja lähes ennalta-arvaamattomaksi ajoittain innostuvasta viisikosta. Aiemmin vain yhden lyhyehkön splitin Molotov Solutionin kanssa virallisesti tallentanut WFAHM tekee debyytillään selväksi, että on parin olemassaolovuotensa aikana loikannut ihan eri kastiin MySpacesta kummunneen alkuhuuman ajoilta.

Sinänsä luokituksista piittaamattomalla kvintetillä oli pohjalla idea tehdä omanlaisensa sekoitus grindiä ja aritmetiikkametallia, hardcorevivahteilla ja jopa minikokoisilla jazzmausteilla. Kaikille mukavaksi yllätykseksi he miltei onnistuivat ja läksytystä on tiettyyn mielentilaan ilo kuunnella. Yllätykseksi meno ei kuulosta ahdistavan väkinäiseltä huolimatta siitä, että tietty maalitaulu ajatuksissaan porukalta saattaisi lopahtaa äkkiä asenne ja ideat. Kukaan joukosta ei vielä ole järin vanha, mutta kun ei keltään taitoa tai visioita puutu, eteneminen tapahtuu liikoja murehtimatta eikä tuotoksia ole hinkattu täysin pilalle aikuismaisella nirsoilulla.

Vähemmän imartelevaa kyllä, kaiken kahinan jäljiltä jää kyllä pähkäilemään, että miksi juuri tämän pitäisi lojua itsellä nurkissa. Hyvätkään puolet eivät saa tätä erottumaan tarpeeksi edukseen, joten en ainakaan köyhiä opiskelijoita komentaisi kauppaan, hopi hopi. Entä miten puida orkesterista lyhyesti niin, ettei kuvauksen perusteella voisi erehtyä? Ei minkäänvärisintä aavistusta. Suunnattoman vitutuksen aiheuttaneesta piiloääliöilystä vielä yksi bonusmiinus.