Kun samoihin asioihin mieltyneet tahot eripuolilta maailmaa lyövät yhdessä kepit tanaan, kansallisuudet ovat vain muodollisuus. Kolmen erimaalaisen levy-yhtiön tuottama “All of them ska bands are splitting up…” on tästä hyvä esimerkki, sillä Troskot Records on Bulgarista, Nyaring Records Malesiasta ja Fucking North Pole Records pitää majaansa Norjassa. Tuhti kansainvälinen neljän skapunk-bändin splittilevy, jokaiselta 4 biisiä, kokonaissoittoajan kivutessa minuuttilukemaan 52. Tuotanto on hyvätasoista ja mm. kansilehdistä löytyy kaikki olennainen bändejä koskeva tieto. Vaikka levyn idea on veistelty samasta puusta, onneksi bändit onnistuvat kuulostamaan itseiltään. Se palvelee kaikkia artisteja, jolloin musiikin huomioarviokin nousee.

Ensimmäisenä Smooth Lee Belgiasta. Sen verran pehmyt Belgian Leen kosketus on, että takapotkut on jätetty kaimolle ja verenmaun sijaan suussa maistuu torvien metallinen kirpeys. En yhtään ihmettele että Bill Clinton päätyi puhaltelemaan myös muutakin kuin saksofoniaan… Keikkabussissa tulee olemaan tiivistä, sillä soittajia on kaikenkaikkiaan kahdeksan, mutta ryhmäkuria on, johon kuka tahansa puoluejohtaja olisi tyytyväinen. Musiikki on pääasiassa verkkaisempaa fiilistelyä, mutta nopeampaakin rokkivaikutteita on musiikkiin haettu. Ei kuitenkaan sen kiinnostavampaa, että jaksaisi neljää biisiä enempää kuunnella.

Raidat 5-8 on Lame Ducksin käsialaa, joka tulee naapurimaasta Norjasta. Joku voinee sotkea bändin suomalaiseen (lähes) kaimaan, Lame Duckiin… Homma toimii hyvin vuonojen asukeilta, sormia ei kohmaa, kun reipas skapunk sujuu kuin öljytty. Letkeiden skarytmien sekaan on liimailtu nopeampaa, raivokkaampaa soitantaa. Silti musiikki liikehtii biisistä toiseen sulavasti kuin lahtivalas Pohjanmerellä ja kuulostaa tarkoin harkitulta.

Bändi aloitti vuonna 1996 Operation Ivy-koveribändinä, soittaen enimmäkseen paikallisissa lopulta homma vakavoitui vuosituhannen lopulla ja ensimmäinen täyspitkä “Picked Up” julkaistiin vuonna 2001 sekä “Are You Lame Or Something” -albumi kaksi vuotta myöhemmin. Kovasti bändi on saanut kehuja, jota en yhtään ihmettele. Tarttuvaa ja monipuolista.

Malesialainen Plague Of Happiness on kasattu joskus 90-luvun puolivälin jälkeen. Täyspitkää POH ei ole vielä nauhoittanut, mutta demon ovat julkaisseet, esiintyneet muutamilla kokoelmilla sekä “Ska Wars” vhs-videolla. Kolmeen muuhun bändiin verrattuna Plague Of Happiness kärsii tuhnummista saundeista. Lauluja kuulostaa hätäiseltä, eikä soittossakaan ole sellaista irrokkuutta. Selvästi muihin bändeihin verrattuna kokemattomin ja se myös kuuluu musiikissa.

Viimeisenä neljällä kappaleella on seitsenhenkinen Square, joka tulee Suomen kainalossa köllötävästä Ruotsista, tarkemmin Örebrosta. Bändi kertoo yhdistelevänsä nopea tempoista skata sekä 60-luvun garagea, jota kutsuttaneen yksinkertaisesti garage-skaksi. Viime vuosikymmen lopulla alkuun kyhätty bändi sai viimein alkuvuodesta 2003 viimeisteltyä ensilevynsä, jonka julkaisi Fucking North Pole Records. Nyt siis uutta materiaalia. Kaikki neljä biisit kestävät yli kolme minuuttia ja kun vauhtiakin on, bändi on saanut päällensä kivan jamittelumeiningin ja erottuukin mukavasti edukseen.

“All of them ska bands are splitting up…” on rennonletkeä skarocksplitti, jonka tahdissa voi rauhassa sateisena syyspäivänä näpräillä itsekseen kaikenlaista.