Hellcatille aluksi sellaisia terveisiä, että laittaisivat kunnon kansineen näitä promoja jatkossakin, että voi sitten viedä divariin jos ei jaksa nurkissa katella…

Toisaalta Static Thoughtia en välttämättä ensimmäisenä vaihtoon veisi muutenkaan. Tarjolla tänään, ei Hassisen Kone, vaan vallan ryhdikästä, mukavasti rullaavaa punkkia jota on melodioillakin ryyditetty. Laulajan uhmakas ääni kertoo, että nukkumaan ei olla menty ajoissa, vaan kadulle on ollut päästävä oppimaan elämän koulua. Kovasti tästä tulee mieleen Kalifornian versio Something Gotta Give -aikakauden Agnostic Frontista eikä millään lailla huonolla lailla.

Vaikka reipas ote välittyykin kuulijalle, lievä tasapaksuus levyä kuitenkin häiritsee. Piti oikein tätä kirjoittaessa laittaa levy taustalle soimaan, että osaisi tarkemmin palvella lukijakuntaa antamalla riittävää informaatiota. Kokonaisuutena ollaan silti selkeästi plussalla ja kyllähän tätä mielummin kuuntelee kuin selkäänsä ottaa. Tarttuvimmilla biiseillä otetaan toivon mukaan jatkossa vielä selvempi selätysvoitto keskinkertaisuuden suosta.