SirCusCus - Brutal Ethnology

SirCusCus – Brutal Ethnology

Näillä näppylöillä vasta vuoden verran mölynnyt Suisto Band Standin voittajabändi SirCusCus on vihdoin päättänyt aktivoitua levytysrintamallakin. ”Brutal Ethnology” on osaltaan laittamassa etnosirkusrokin laintauluja uusiksi, tai siihen se ainakin kovasti pyrkii.

Itse löydän SirCusCusista runsaasti viitteitä eläinmaailmaan. Ensinnäkin yhtye soittaa nyrjähtänyttä punkin ja progen yhdistävää karusellicorea, joka svengaa kuin Mr. Bungle -faniksi tunnustautuva hirvi. Toisekseen SirCusCusiin voidaan yhdistää kilpikonnat, sillä muinainen Deep Turtle kuuluu vaikutteena läpi sen verran räikeästi, että SirCusCus jopa julkisesti ilmoittaa sen itselleen tärkeäksi bändiksi. Kolmanneksi SirCusCus ilmoittaa levyn saatekirjeessä maskotikseen kuolleen käärmeen. Kenties sitä käytettiin lyömäsoittimena?

SirCusCusin soitanta on teknisesti pätevää ja mukavan svengaavaa. Ensimmäisillä kuuntelukerroilla SirCusCus ei kylläkään tarjoa kuuntelijalleen mitään muuta kuin pelkkää hämmennystä, bändi kun vaihtelee sujuvasti erilaisten tunnelmien ja tunnetilojen välillä. Lopulta omaan mieleeni piirtyi tilanne, jossa sieniä vetänyt Sielun Veljet soittaa epävireisesti tangoa vähintään yhtä pahasti sekaisin olevan Tarzanin puumajabileissä. Viidakkohuutoja mahtuu kymmeneen biisiin ja kahteenkymmeneen minuuttiin ihan kiitettävästi, eikä SirCusCus voida syytellä tiukasti yhteen tyyliin rajoittumisesta. ”Brutal Ethnologyssa” on ehkä rahtusen verran yliyrittämisen makua, mutta tästä se lähtee!