Kuva: Roger Miret & the Disasters - S/t

Roger Miret & the Disasters – S/t

Jos joku ei siis tiedä, kyseessähän on siis Agnostic Frontin yhden keulahahmon, Roger Miretin projektibändi. Muita soittajia en ainakaan tunnistanut kylmiltään. Kuultuani ensimmäisen kerran kyseistä bändiä A World Wide Tribute to the Real Oi 2 -levyllä, en silloin vielä oikein osannut muodostaa vankkaa mielipidettä bändistä. Vaikka N.Y. Belongs to Me on onnistunut versio, jäin pienellä varauksella odottelemaan Miretin täyspitkää… levyä siis. Valitettavasti Lahden levykaupat eivät ole pullollaan hyvää punkkia, joten jouduin turvautumaan Lappeenrannan suuntaan saadakseni levyn haltuun. Kiitokset sinne suuntaan siis.

Roger Miret & The Disasters edustaa tyyliltään vanhempaa, Sham 69/The Clash/Cock Sparrer -osastoa, uusimmista sijoittaisin ehkä tonne Rancid/Dropkick Murphys -akselille. Toisaalta tuntuu turhalta vetää keinotekoisia rajoja vanhemman ja uudemman punkin välille, samasta puusta on riffit vuoltu, mutta omalla tyylillään kuitenkin erottuvia. Myös Roger Miret erottuu edukseen, kerrassaan loistavaa katupunkrokkenrollia. Jälleen kerran mainion voimakkaita taustahuutoja, niiden kuitenkaan nousemasta liian dominoiviksi. Muutamissa biiseissä vierailee myös heleä-ääninen nainen (jäi hieman epäselväksi, että kuka, en lähde arvailemaan), joka sai aikaan kylmiä väristyksiä. Vau! Levyn ehdottomia hittejä ovat ”Give ’Em The Boot”, ”Radio Radio” ja ”Boys Will Be Boys”. Jos vähääkään tuntuu siltä että voisi diggailla, kannattaa hankkia ehdottomasti.

PS. Give ’Em The Boot -video pyörii levy-yhtiön nettisivuilla.