Kuva: Parkway Drive - Horizons

Parkway Drive – Horizons

Maailman metal/core-scenessä on Australian mentävä aukko, jota iloksemme on tullut Parkway Drive paikkaamaan, jo toisen levyllisen verran. ”Horizons” on toki melko ennalta-arvattavaa runttausta, mutta jota ei maailman kotkotukset ole vielä kuitenkaan liiaksi päässeet pilaamaan.

Epitaphin julkaisupolitiikan asettammista ennakkoluuloista huolimatta Parkway Drive on tyylipuhdasta metalcorea siinä merkityksessä, jossa Unearth kumppaneineen sen vuosituhannen vaihteessa tekivät tunnetuksi. Tarkkaa tilutusta, kitaraharmonioita ja massiivisia breakdowneja… Adam Dutkiewiczin hääriessä tuottajana on myös lupa odottaa musiikilta tietynlaista tasoa, eikä nytkään tarvitse pettyä; sovituspuolelta löytyy kikka jos kolmaskin. Tuottajan rooli näkyy varmasti myös siinä, että melko vauhdikkaaseen rymistelyyn on saatu tarvittavaa kontrastia muutamalla hitaammalla/melodisemmalla biisillä. Ja jos se jonkun ostopäätökseen vaikuttaa, puhtaita vokaaleja EI kuulla tällä julkaisulla.

Adamin yrityksistä huolimatta ”Horizons” meinaa alkaa menettää mielenkiintoaan jo ennen puoltaväliä. Ehkäpä Winston McCallin vokaaleihin olisi kaivannut matalan ja vielä matalamman vaihteen lisäksi vielä kolmannen vaihteen, kitaroissa olisi voinut puolestaan tyytyä välillä hivenen yksinkertaisempiin ratkaisuihin, nyt tuli vedettyä ehkä yksi soolo liikaa… Siitäkin huolimata ”Horizons” on lajissaa miellyttävä tuttavuus, josta varmasti löytää uusia ulottuvuuksia vielä pitkään. Ja jossei muuta, niin tulipahan samalla tutustuttua muihin paikallisiin lupauksiin. Bad Blood ja 50 Lions olivatkin parasta tällä saralla pitkään aikaan. Metalcoren ystäville erittäin suositeltava tutustumisen kohde myös tämä Parkway Drive, varsinkin kun kuukauden kuluttua tulevat Suomeen vierailulle.