Metuja vie ensisävelistä alkaen vuosikymmenien taa, aikaan Klamydian ”Los celibatos” -levyn, jossa Metu äänijänteitään venyttelee muutaman biisin verran. Ihanaa?

Ei nyt sentään, sillä ei tässä kuitenkaan ihan 17 vuoden takaisen Klamydian kyytiin päästä. Pikemmin mieleen tulee Klamydian ja 80-luvun alun (yhden) Yön rakkauden hedelmä, Apulannan uusteiniromantiikan oppien mukaan kasvatettuna, joskin Metuja on tekijöidensä summaa huomattavasti sympaattisempi. Vähän kyllä ihmetyttää, miksi metallilafkana tunnettu Violent Journey on ottanut ”Hulluus aateloi” -levyn kaltaisen tekeleen julkaistavakseen, mutta kyllä se ainakin vähän aikaa viihdyttää ihan mukavasti. Laulaja Metun ääni on jotenkin kiehtova, vaikka parin biisin jälkeen alkaakin toistaa itseään muun materiaalin ohella.

Vaikka jotkut aikuisrokahtavista biiseistä toimivat kivasti, jotain ”Liian monta kertaa” -biisin kaltaista jäin kaipaamaan.