Kuvittele nestemäinen käärme, joka yrittää kivuta rappusia ylöspäin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kömpelöä ja ponnetonta, ilman tarttumapintaa. Se, että musiikki voi saada tällaisia ajatuksia päähän ilman minkään valtakunnan päihtymystilaa, on jo itsessään huolestuttavaa, en vain pääse tämän yhtyeen kanssa edes sinne ensimmäiselle askeleelle.

The Mercy Killers on kolmehenkinen pumppu, jonka jäsenet ovat aiemmin veivanneet bändeissä kuten Lars Frederiksen’s Bastards, Exene Cervenka & Original Sinners ja The Guerries. Kyllähän tämä sinne katu-punk osastolle menee, mutta myös gootti-vaikutteet ovat pinnalla. Laulajan kähinän ja tunteilun yhdistelmä kuulostaa laiskalta, eivätkä perusperus-lyriikat tarjoile syvyyttä. Esimerkkinä Lust for Hope –biisin kertosäe: ”I am coming for you. Don’t worry, I’ll hurry. I won’t let you down.” Levyn nimikappaleessa bändi onnistuu parhaiten. Siinä mennään reilusti fiilistelyn puolelle ja melodiat on kohdillaan.

Bändi on toistaiseksi vähemmän kuin osiensa summa, mutta potentiaalia parempaan on. Nyt tässä on sellainen ”hei kyllä mekin osataan” -meininki, mutta inspiraatio johonkin säväyttävämpään puuttuu muutamaa hetkeä lukuun ottamatta. Kappalejärjestys on hämmentävä. Levy alkaa, tulee sekamelska ja äkkiä kaikki on loppu. Ei jää oloa laittaa uudelleen soimaan, mutta toisaalta ei jaksa vetää levyäkään ulos soittimesta. Ja se käärme taisi valua viemäriin.