Hollanin Slayeriksi mainostettu Legion Of The Damned julkaisi neljännen pitkäsoitin viime vuoden lopulla, ja saipa se ihan virallisen julkaisunsa Suomessakin myös aiemmin tapahtuneen uusintajulkaisun ulostuuppaajana toimineen Stay Heavyn ansiosta.

Meininki on siis melko rässiä, mutta enemmän modernin death metallin vaikuttamaa, lähinnä vokalistinsa ilkeän tulkinnan ansiosta. Soundit ovat kuitenkin sopivan rässit, ja riffeistä löytyy mukavasti räväkkyyttä. Jotenkin tästä tulee kuitenkin liian ”hevi” fiilis, farkkuliivien ja viuhuvien varsilenkkarien sijaan näen mielessäni nahkaan ja hyvin hoidettuihin liuhuletteihin sonnustautuneita muusikoita soittamassa millintarkasti varovaisen hyväksyvästi nyökyttelevälle yleisölle, mikä ei – anteeksi vain jos olen väärässä – vastaa omaa mielikuvaani rässibändistä. No, ei se musiikkia pilaa, tukka heiluu oli niitä varsilenkkareita eli ei, ja se lienee pääasia.

Suuripiirteisimmät voisivat kuultuaan levyltä yhden biisin sanoa kuulleensa ne kaikki. Eikä se tietysti ole välttämättä yhtään paha asia: bändiin tykästyneet voivat huoletta hankkia levyn säkissä, sillä riffit, tuplabasarit ja vokaalit pysyvät tasaisen tappavina koko kolmevarttisen. Melodioita, hittejä tai muuta helpommin lähestyttävää materiaalia hakevien kannattanee kuitenkin edelleen pysyä Arch Enemyssään