Kuva: Island of Disco Ensemble/Lapko: A New Bohemia

Island of Disco Ensemble/Lapko: A New Bohemia

Disco Ensemble: Perustettu Ulvilassa, Satakunnassa 1996, julkaisi neljännen levynsä Fullsteam Recordsin kautta keväällä 2010, musiikkia on kuvailtu mm. indieksi ja post-hardcoreksi.

Lapko: Perustettu Harjavallassa, Satakunnassa 1996, julkaisi neljännen levynsä Fullsteam Recordsin kautta keväällä 2010, musiikkia on kuvailtu mm. indieksi ja post-hardcoreksi.

Mikä sitten erottaa nämä Fullsteamin hittiyhtyeet toisistaan? Siinä missä Disco Ensemble onnistui pusaamaan uransa merkittävimmät teokset heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, on Lapko löytänyt itsestään kokonaisuuksien luojan vasta ”vanhemmilla päivillään”. ”Viper Ethics” ja sitä edeltäneet EP:t olivat at the drive-in –henkisen post-hardcoren kulta-aikaa Suomessa, mutta ”First Aid Kitin” myötä taso laski kuin lehmän häntä ja DE:stä tuli teini-ikäisen ”vaihtoehtoväen” oma Rasmu… anteeksi The Rasmus; hajuton ja mauton ”maailmanvalloittaja”.

Lapkon ura on taasen ollut nousujohteinen: ensimmäisillä julkaisuilla vielä jonkinasteista skeittipunkkia veivannut kolmikko muovasi materiaaliaan koko ajan kunnianhimoisempaan suuntaan vain saadakseen palkaksi plagiointisyytöksiä milloin Placebon ja milloin Toolin suuntaan. Kaksi ensimmäistä täyspitkää olivat toki lupaavia, mutta yksittäisten hittien takaa ei löytynyt tarpeeksi vahvaa albumikokonaisuutta. Kunnes kolme vuotta sitten julkaistu ”Young Desire” löysi tiensä ihmisten korviin ja räjäytti potin. Tasapainoinen, mutta silti hittirikas levy oli täysosuma yhtyeeltä, joka oli jo aiemmin väläytellyt osaamistaan.

Kuinka käy nyt, kun tallikaverit ja kilpakumppanit käyvät leikkimieliseen (?) taistoon tyylilajinsa kuninkuudesta? On se tyylilaji sitten indie, post-hardcore tahi tylsästi alternative, niin selvää on se, että DE jatkaa palamistaan turhuuksien roviolla, kun taas Lapkon tilanne näyttää pysyvän melko stabiilina. The Island of Disco Ensemble on kuin nelikon edellisen ”Magic Recoveries” –albumin geneerisempi painos. Kuulostaa siltä, että discot yrittäisivät olla puuttuva (?) linkki hipster-indien ja modernin post-hardcoren välillä, mutta putoaa jonnekin ”tästä äitikin tykkää” –kategoriaan turvallisella ja ennen kaikkea haukotuttavan tylsällä ulosannillaan. Missä on se palo, josta nelikko aiemmin tunnettiin? Avauskaksikko (Bay of Biscay/Pitch Black Cloud) sekä Madonna- ja Elton John-viittauksilla leikittelevä So Cold antavat vielä odottaa… noh, edes jotain, mutta loppu levy kuluu puolivaloilla höntsäilyyn, eikä jätä sen suurempia muistijälkiä. Ammattimaista kaikinpuolin, mutta sielutonta, ja varsinkin Miikan vokalisoinnista on havaittavissa tylsä aikuisuus.

Lapkon ”A New Bohemia” taas jatkaa siitä, mihin ”Young Desire” jäi; soitossa kuuluu yhä enemmän raskaampia elementtejä (huutamisen Malja saisi kyllä jättää muille), hittibiisien (mm. King & Queen, nimikappale sekä aivan loistava Horse and Crow) taustalla on vahvoja (tuki)kappaleita ja jenkeissä (mm. Thursdayn kanssa työskennellyt D. James Goodwin oli mukana albumin teossa alusta loppuun) viilattu soundimaailma on just eikä melkein. A New Bohemia ei tunnu ehkä yhtä raikkaalta kuin Young Desire ilmestyessään, mutta ei häviä pitkän juoksun vertailussa kuin piirun verran. Kyllä tällä materiaalilla maailmalle kehtaa lähteä ja ilmeisesti ensimmäinen single-lohkaisu I Shot Sheriff (”jatkoa” All the Best Girlsille ja Paranoidille) onkin jo soinut mm. Saksan radioissa.

Viimeistään ”A New Bohemia” osoittaa sen, että suomi-indien valttikortti vientimarkkinoilla on Lapko, eikä Disco Ensemble. Valtikka vaihtukoon.