Darkest Hour - The Human Romance

Darkest Hour – The Human Romance

Metalcore/melodeathin ylitarjonnasta ovat viimevuosina saanneet kärsiä nk. hyvätkin bändit. Darkest Hour on parin kiinnostusta herättäneen albumin jälkeen jäänyt suotta paitsioon, sillä meininki ei tämän uuden ”The Human Romancen” kohdalla näytä ainakaan huonompaan suuntaan kehittyneen, vaikka pientä pehmentymistä ehkä olisikin havaittavissa.

Suurin ero edelliseen ”The Eternal Return” -albumiin on levyn yhtenäisyys, ja vaikkein kokonaisuuden suhteen päästäkkään vuotta 2009 edeltäneelle tasolle, kappaleet etenevät sujuvasti, ja kustakin raidasta on löydettävissä omat nyanssinsa, olkoonkin ne välillä kuinka pieniä hyvänsä. Intron jälkeen pärähtävä The World Engulfed in Flames esittelee Darkest Hourin sellaisen, kuin sen ”Undoing Ruinin” jäljiltä muistelin, seuraava Savor the Kill tekee kunniaa Soilworkin ja In Flamesin alkuaikojen tuotannolle. Man & Swine yhdistelee ankaran rässipaahdon ja melodiset laulu- ja kitaraharmoniat, yhtyeen menneen ja tulevan, monivivahteiseksi melodeath-pläjäykseksi.

”The Human Romancen” vahvuus on ehdottomasti sen tasaisuudessa, sillä Love As A Weapon -rimanalituksen jälkeen kuullaan vielä levyn parhaimmistoon kuuluvaa materiaalia. Violent by Naturen tuplamyllytyksen ja yli kahdeksanminuuttisen Terra Solaris-instrumentaalin jälkeen kuultava Beyond the Life You Know-päätösraita on läälyyleineen ja pööpääpyineen heittämällä levyn paras rykäisy.

”The Human Romance” vie Darkest Houria aavistuksen keskitempoisempaan ja maalailevampaan suuntaan, mutta mitään niin dramaattista ei ole tapahtunut, etteikö bändiä tutuksi tunnistaisi. Orkesteri alkaa selvästi toipumaan ennen ”The Eternal Returnia” yhtyeen jättäneen kitaristi Kris Norrisin lähdöstä, joten tulevaisuus alkaa näyttämään jälleen valoisalta Darkest Hourille.