Beach House - Bloom

Beach House – Bloom

Musiikki on parhaimmillaan silloin, kun mikään ulkopuolinen mielipide ei pääse siihen vaikuttamaan. Tämän sain todeta baltimorelaisen Beach Housen uutta ”Bloom”-albumia kuunnellessa. Nimi oli toki jotain kautta tuttu (kenties jostain Flow-esiintyjälistasta?), mutta suurempi hypetys oli jäänyt huomaamatta. Kun sitten tarkemmassa tutkailussa löytyi mm. Pitchforkin ylistystä, mikä lähes poikkeuksetta tarkoittaa tekotaiteellista paskaa (lue: Radioheadin ja Thom Yorken varaukseton ihailu, verrattavissa Suomessa Rättö & Lehtisalon palvontaan), katosi bändistä pian maku; villapaitaista piipitystä.

Oli miten oli, levyn avaava Myth on joka tapauksessa aivan hävyttömän hieno dreampop-kappale. Myös sitä seuraava Wild toimii hienosti. Alex Scallyn ja Victoria Legrandin muodostama kaksikko saa loihdittua levylle höyhenenkevyen tunnelman, jota hienot melodiat kuljettavat sattumanvaraisesti lempeässä kesätuulessa. Totuuden nimissä on kuitenkin myös mainittava, että kepeät sävelmät voivat satunnaisemman kuulijan korvissa helposti sekoittua esim. Warpaintin tai Trailer Trash Tracysin kappaleisiin, siinä määrin samasta muotista nämä nykypäivän kenkiintuijottelupoppimelodiat tuntuvat syntyvän.

Beach House on tehnyt selvästi uransa täysipainoisimman levynsä. Sen lisäksi, ettei se kuulosta enää pelkältä makuuhuoneprojektilta melko täyteläisine sovituksineen, myös kappalemateriaali on tasaisen vahvaa läpi levyn. Levyltä voi laittaa soimaan lähes minkä kappaleen hyvänsä, ja aina sieltä joku tarttuva melodia löytyy. Kappaleet ovat keskenään myös sopivan vaihtelevia, jotta itsensätoistolta vältytään. Kovin riehakkaaksi ei meininki missään vaiheessa yllä (The Hours ehkä ”rankin” biisi), vaikea bändiä olisi kuvitella rock-klubille soittamaan, mutta kaiketi tällaiseen musiikkiin ei kovin räväkät irtiotot kuulukaan.

En usko missään määrin kuuluvani yhtyeen kohderyhmään, koska en ”The Bendsin” jälkeisen Radioheadin hienoutta ymmärrä, mutta upeille melodioille ja hienolle tulkinnalle löytyy aina tilanteen niin vaatiessa tilaa. Beach Housen ”Bloom” on levy, jolla keskimääräistä avarakatseisempi hevari/punkkari voi tuon tyhjiön tarpeen tullessa täyttää, miksikään fanaattiseksi hipsteriksi ei tarvitse levystä tykätäkseen kääntyä.