Axeslaughter / Sunface - Split

Axeslaughter / Sunface – Split

Lähtökohdiltaan tämän splittiseiskan piti olla viime vuoden itseeni eniten kolahtaneiden splittien joukossa, mutta ihan niin ei käynyt. Nyt kun tämäkin arvio on aloitettu näinkin kannustavissa merkeissä, voidaan tsekkailla mistä tässä lappeenrantalaisten, keskenään erilaisten Axeslaughterin ja Sunfacen kimppalevyssä on kysymys.

Axeslaughter on vakuuttanut tähän mennessä keikoilla paremmin kuin äänitteillä. Bändi ruiskaisee kolme biisiä vanhan koulukunnan death metallia, joissa ei thrash metal -vaikutteitakaan turhia peitellä. Rumaa ja raakaa, ja oikeastaan hieman omanlaistaankin kun ei Axeslaughter ole perustanut soundiaan minkään tietyn bändin kopioimiselle, mikä on toki aina kunnioitettavaa. Ja biisitkin tarttuvat, kuin kivat lihakoukut.

Toisella puolella möyrii Sunface, joka ehtii esittää vain yhden ohjelmanumeron. Yhtyeen väkivaltainen rokkisludge on kuulostanut hyvältä jo bändin omilla äänitteillä, eikä se yhtään hullummalta kuulosta nytkään. Bändin julkaisuilla on ollut melko psykedeelisiäkin sävyjä, mutta tällä kiekolla kuultava Southpaw edustaa sitä suoraviivaisempaa ja rokimpaa osastoa.

Hyvät bändit, hyviä biisejä, mutta splitti ei edusta näiden bändien sitä ihan terävintä kärkeä, koska kyllähän näiltä bändeiltä on kuultu hyytävänkin kovaa musisointia. Nyt päästään kyllä lähelle kärkeä, mutta muuten jäädään lähinnä välipalan asteelle. Tätä kirjoittaessa levy on tosin jo loppuunmyyty.