Vaikeat Ajat - Kuinka näin kävikään?

Vaikeat Ajat – Kuinka näin kävikään?

Ai että minä sitten inhoa tällaista musiikkia. Suomenkielistä, poukkoilevaa, ”eksistentiaalista” rockia. Inhoan vielä tämän ouluaisen (yllätys?) Vaikeat Ajat -yhtyeen EP:n jälkeenkin. En osaa sanoa mikä tästä ja niin monesta muusta kaltaisestaan tekee niin vastenmielisen, verrattuna esim. kohtalaisesti miellyttäneeseen Kirahvi Nimeltä Tuike -yhtyeeseen, joka ei periaatteessa kovinkaan kaukana nyt kuvailtavasta musiikkityylistä ole. Ehkä se on kaikkien hieman pielessä olevien osatekijöiden summa; laulu kuulostaa Yrjänältä olematta kuitenkaan yhtään persoonallinen, sanoitukset hapuilevat himafilosofian korpimailla ilman mitään pointtia, biisit poukkoilevat holtittomasti eikä melodioissa ole mitään järkeä. Kolmen kappaleen ja kymmenen minuutin jälkeen olen erittäin onnellinen, ettei tarvi kuunnella enempää, vaikka ei Vaikeat Ajat ole tässä ”genressä” läheskään pahimmasta päästä.

No, ei se ole tietenkään bändin vika, ettei valitsemansa tyylisuunta miellytä meikäläistä. Viimeinen Roolijaosta-kipale herättää ajatuksen, että tämä voisi toimia jonkin harrastajateatterin esityksen taustamusiikkina, eikä se siinä tapauksessa herättäisi näin vahvoja antipatioita. Vain erittäin kokeilunhaluisille.