Kuva: Street Rovers' Union - 2012

Street Rovers’ Union – 2012

Vielä jokin aika sitten olin täysin vakuuttunut siitä että Savonlinnasta ei tule mitään. Mutta sitten sainkin kuultavakseni Street Rovers’ Union -retkueen uuden hengentuotoksen ja olinkin ällikällä lyöty. Bändi ei nimittäin kuulosta savolaiselta lainkaan. Aloitetaanpa heti ensimmäisestä asiasta joka iskee korvaan kun levyn tunkee soittimeen: Vokalisti kuulostaa aivan Glenn Danzigilta, jolla on se parhain Evil Elvis -vaihde päällä. Laulajakitaristi, Teuvo nimeltään, handlaa myös englannin ääntämisen hyvin ja kuulostaakin välillä hyvin ämerikkälaiselta.

Bändi käy äänivallinsa kanssa päälle kuin kiimainen biisoni. Kitarat olisivat tosin saaneet puolestani olla rouheammat sillä nyt ne vähän jäävät muiden instrumenttien alle, varsinkin rytmiryhmä takoo kiitettävän mojovasti. Perusbändisoittimien lisäksi näiden hilpeiden savolaisten arsenaaliin kuuluu myös Hammod-urut, joita sovelletaan todella hyvin. Pitkiä Hammondsooloja ei kuulla vaan urut on ujutettu sulavaksi osaksi bändin ilmaisua ja ne värittävät ehkä muuten ei-ihan-niin-persoonallista ulosantia. Sanoituksissa on uhoa, mutta pelkkään suunsoittoon ei sorruta. Jo levyn nimi viittaa maailmanloppuun, samoin viimeiset kaksi biisiä. Tosin Hiroshima Dance Pantsissa viitataan myös oman seksuaalisuuden kuolemiseen.

Eiköhän tämä porukka ole valmis tekemään täyspitkän kunhan vielä hieman hioo biisejään. Mutta olihan tämä varsin lupaava esitys nytkin. Jatkakaa samaan malliin!