Ofghost - Veins

Ofghost – Veins

Samin sooloprojekti Ofghostin musiikkia voisi kuvailla esim. garagemetalliksi. Matalan budjetin metallia suoraan kellarista, niin hyvässä kuin pahassakin; soundit ovat tuhnuiset, ankeat midirummut nakuttavat ja keskinkertaiset synamatot lerpattavat. Toisaalta musiikissa on tiettyä raakuutta, joka monelta nykypäivän hifistelijältä puuttuu, jopa siinä määrin, että kahdeksanbiisisen ”Veinsin” puolivälissä alkaa korvat huutamaan hoosiannaa. Mökä käy tottuneemmankin metallistin korvia kolottamaan.

Tietyllä tapaa pidän Ofghostista paljon enemmän kuin useasta muusta alan yrittäjästä. Trendeistä piittaamattomuus ja omaehtoinen tekeminen ovat nykypäivänä kunnioitettavia saavutuksia jo sinänsä. Musiikissakin on välillä ihan hyvää potkua, tuoden mieleen paikoin rokimpaan menoon taipuvaisen Satyriconin, kitarasoundi taas murisee välistä melko Entombedisti. Soundimaailman hiomattomuus on kuitenkin jotain sellaista, mitä ei jokapäiväisessä kuuntelussa pysty oikein sulattamaan. Säröille vedetty rääkynä ja örinä eivät nekään varsinaisesti mitään korvakarkkia ole.

Jos ulosantia saataisiin vähän siistittyä raakuuden ja hyökkäävyyden kärsimättä, voisi Ofghost päästä seuraavalle askelmalle. Oikea rumpali olisi myös kiva.