Jyväskylässä pari vuotta sitten perustettu Mental Robbery kuulostaa uskomattoman valmiilta yhtyeeltä, ja vaikka esim. laulaja tyttösen – ja tässä tapauksessa tytöttely on ihan hyväksyttävää – ikä ei riitä kalian ostamiseen vielä pariin vuoteen, niin en lähtisi mistään teiniyhtyeestä puhumaan – jätetään se termi vaikkapa Haloo Helsingille.

Viisikko kertoo soittavansa vaihtoehtoista marginaalimusiikkia (eikös se periaatteessa tarkoita, että yhtye soittaa mainstream-musiikkia?), mutta kyseinen termi ei kyllä tee oikeutta orkesterin ulosannille, josta löytyy mm. new prog’n ja shoegazingin sävyjä. Myöskään raskaampaa ruoppausta ei ole unhoitettu, sillä väliin liiankin väkivaltaisesti paikkaansa puolustava kitarasurina on läsnä koko parikymmenminuuttisen. Mental Robberyn vahvuus on kuitenkin mallailevamman materiaalin parissa, joten pitää toivoa ettei MR lankea markkinamiesten ansaan ja muunna musiikkiaan liian metalliseksi; huonoja heavy-akteja tämä maa ei kaipaa, hyviä indie-akteja sitäkin kipeämmin.

Promolappusessa luetellut mewit, teamsleepit ja deftonesit on toki helppo löytää näiden viiden kipaleen joukosta, mutta kyllä tässä selvästi sitä kuuluisaa omaa ääntäkin on saatu kuuluviin, ja soittimet vaikuttavat pysyvän hanskassa ilman suurempia keulimisia. Itse näkisin Mental Robberyn puuttuvana linkkinä (“Slowed Down” -aikaiseen) Kemopetrolin ja Murmanskin välillä. Myös vokalisti Laura Huovilan äännähtely luo mielleyhtymiä Kemopetroliin, sillä neidin ääni muistuttaa vahvasti Laura Närhen vastaavaa. “Shine Files” on ehottomasti kuluneen vuoden parasta demo-tasoa. Ei muuta, kuin keep up the good work (ja nimi vaihtoon ensitilassa).

Tagit: menro Mental Robbery