Keväällä 2009 Urban Safari ja Jamrod -yhtyeiden jäämistöistä kasattu Last Mantra on saanut purkkiin ensimmäisen neljän biisin demonsa. Bändin itsensä ”2000-luvun ysärigrungeksi” kuvailema musiikki toimii ihan mallikkaasti. Laulaja-kitaristi Jakin äänessä on ajoittain mukavasti voimaa, jotenkin jää häiritsemään kun en saa päähän kenestä muistuttaa.

Kuten laulajan kohdalla, Last Mantran musiikissa on jotain etäisesti tuttua, mutta kuitenkin niin paljon omaa, ettei sen esikuvaa pysty oikopäätä nimeämään. Jotain System Of A Down -henkistä tässä on, mutta selvästi vähemmän metallista.

Jos demolle olisi laitettu vain Bubble ja Farewell, olisi jälkifiilis ollut aavistuksen verran positiivisempi, mutta hyvällä uralla bändi on, kunha unohtavat ne tylsät junnausriffit, mitä jo silloin 90-luvun loppupuolella grunge-bändeiltä kuultiin (ainakin Lahessa).