Kuva: Korina - Julma maa

Korina – Julma maa

Pohjoissuomalainen Korina jatkaa siitä, mihin edellisdemolla jäi: suomenkielistä, hieman äkkiväärää ja metallinhohtoista rockia, josta ensimmäisenä tulee mieleen sellainen listajyrä kuin Stam1na.

Korina on selvästi kehittynyt puuhassaan, eikä varmasti vähiten sen takia, että duo on kasvanut kvartetiksi sitten viime kuuleman. Suurin ongelma on kuitenkin se, että Korinan resepti ei tuota haluttua tulosta, sillä tämä sama ateria on valmistettu jo niin monta kertaa aiemmin, ja helvetin paljon paremmin. Yhteissoitto on kohdillaan, mutta sävellyskynä on ollut melkoisen tylsä näitä viittä raitaa kirjoittaessa, sillä jokaisen kappaleen kohdalla tuli vahva déjà vu -tunne. Kynä on ollut myös tylsä lyriikoita rustatessa, sillä myötähäpeä on lähellä useammankin kerran niitä kuunnellessa. Puhdas laulu on geneeristä suomi-metalli-laulantaa, eikä se huutokaan oikein lähde.

Kyllä ”Julma maa” varmasti hieman ”vaihtoehtoisemman” suomi-metalli-diggarin hyllystä voi kodin löytääkin, mutta itse en kyllä saa tästä mitään irti.