Voihan pyhä sähkömunkki! Tälle bändille rönsyilyn on oltava luontainen ominaisuus. Electric Monkin kolmannen EP:n paperisen säilytysviuhkan keksijällä on oltava liikaa aikaa, tai poikkeuksellisen hyvä kyky muistaa seuraavana aamuna mitä on kehitellyt humalapäissään. Vastapainona vekkulille taittelulle toimii mauttoman yliampuva kansikuva.

Eipä sisältökään vilpittömyyden puutteesta kärsi. Melko autenttista 70-luvun rockia soitetaan läpihuokuvan aidolla ja musiikillisia juuria kunnioittavalla asenteella, eikä kuudesta kipaleesta heikkoa lenkkiä löydy. The Doorsilta kuulostava ja mustalla huumorilla sävytetty 52 Cards jää erityisesti hienon laulun ansiosta mieleen. Hyvin toimii myös Knock Knock, joka kertoo aluksi pelottavasta, mutta lopulta juhlaksi kääntyvästä aamuöisestä ovenkoputuksesta. Räväkkä Beautiful Illusion on tuttu tarina siitä valomerkin aikaan kauniille näyttävästä pubiruususta.

Electric Monk tekee sitä kuuluisaa omaa juttuaan, ja luulenpa, että bändin jäsenet elävät juuri sellaista epätodellista elämää, kuin mistä laulavatkin. ”Wake Up The Neighbours” nousee edukseen protools-hevin kyllästämästä demo-kentästä ja on mielenkiintoisin omakustanne pitkään aikaan.