Avainsana-arkisto: Street Rovers’ Union

Mastodontti / Street Rovers’ Union – Tää on yhtä helevettiä

Mikäli seiskatuumaisen kansien sisältä löytyvä lyriikkalipare ei selvennä näiden kahden savolaisbändin keskinäisiä suhteita, niin splitin nimi viimeistään tekee sen. ”Tää on yhtä helevettiä” on nimi, jonka Mastodontti ja Street Rovers’ Union ovat yhteislevylleen antaneet.

Todettakoon jo tässä välissä, että splitin suurempi yllättäjä on nopeaa punk rockia vääntävä Mastodontti. Näin bändin pari kertaa livenä päättyneen kesän aikana, jolloin se kuulosti kieltämättä hyvältä mutta ei tarjonnut sen isompia täkyjä esimerkiksi tarttuvien hittibiisien muodossa. Pitkän matkan juoksija on ehdottomasti sellainen biisi, jonka kuuntelee useammankin kerran putkeen ennen kuin ähky iskee. Uusi uljas maailma on sävykkäämpi biisi, mutta ei lataa täysin samalla innolla tauluun.

Street Rovers’ Union yllätti todella positiivisesti allekirjoittaneen ”2012” -eepeensä merkeissä, mutta nyt se ei pääse yllättämään samalla tavalla puun takaa. Yllätyksiä se tarjoaa silti, kun On hienoo olla vapaa onkin laulettu suomeksi. Urut soivat ja laulaja kuulostaa edelleen jonkin verran Jello Biafran ja Glenn Danzigin yhdistelmältä. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että Mastodontti kolahti kovempaa tällä kertaa, mutta ei niin merkittävissä määrin että Street Rovers’ Unioninkaan tarvitsisi hävetä lainkaan omaa puoliskoaan.

Street Rovers’ Union

Street Rovers’ Union julkaisi viime vuoden puolella siinä määrin pätevän äänitteen, että ”2012”-nimeä kantava tuotos päätyi tammikuussa Lampaan kuukauden demoksi. Eipä lisäuteluihin sen kummempaa syytä tarvita, basisti (?) Mikko kertoo lisää tämän savonlinnalaisbändin taustoista.

Lyhyt historiikki (ketkä, mistä, milloin ja miksi?)

Street Rovers’ Union on viiden ukon punk-rock rytkye. Soitto alko vuonna 2005 kun miehillä oli nii mälsää. Nykyisellä kokoonpanolla on soitettu vuoden 2006 lopusta, ku rumpaleita on niin kiva potkia pändistä hiiteen. Savonlinnassa pidetään piäkallopaikkaa
vaikka ei siellä enää suurin osa asustakkaan.

Kuvailkaa bändinne ulosantia.

Suoraviivaista vanhan koulukunnan vaikutteista punk/garage-rokkia. Soittotaitoa kompensoidaan styrkkarin volume-potikalla.

Mistä yhtyeenne saa vaikutteensa ja toisaalta miten se erottuu massasta?

Eniten tulee vaikutteita keskimaljasta ja 70-80 luvun punk/garage musasta, kyllä ne vaikuttajat sieltä varmasti jokainen kuulee kun meidän musiikkia korvaansa ottaa. Kyllähän siellä on kaikenmaailman Misfitsit, DK:t ja Damnedit läpi kuunneltu. Erotutaanko massasta? Eipä tiietä, halutaan ainakin kuvitella että kuulostetaan iteltämme mutta voihan se olla että ollaan vaan tusinapaska rip-off bändi muitten joukossa. Mistä näitä tietää? Apinoitahan tässä ollaan koko sakki.

Miten savolaisuus näkyy/kuuluu musiikissanne?

Savolaisuus ennemminkin kuuluu keikkojen välispiikki-jolokutuksissa ja näkyy päällepäin rumasta olomuodosta eli pälvikaljuista ja kaljamahoista. Rento meininki ja terve hälläväliä asenne on siis havaittavissa jos meijän kanssa joutuu pyörimään. Eihän myö sitäpaitsi ees olla oikeita savolaisia, eikös ne tuu sieltä savon piätatista eli Kalakukkolandiasta. Ollaan vaan omittu tuo Savo Punk-Rock käsite kun kukaan muukaa ei sitä näköjään ole tajunnu tahi paremminki kehannu käyttää. Nurkkapatriotismia, heh heh.

Millaista on olla punk-bändi Savonlinnasta?

Hiivatin hienoa! Ei sieltä kyllä liikaa ainakaan noita punk-bändejä tunnu sikiävän. Ollaan sen verran senioriporukkaa jo että ei ole tietoa onko siellä edes nuorempaa punk-sukupolvea olemassakaan, saatikka sen soittajia. Enemmän siellä taitaa noita metallibändejä pyörii. Onhan se helvetin kuollu kaupunki, kohta vielä kuolleempi kun se ohitustie ja uusi hieno juppien kauppakeskus tulee ja jyrää meidän kaikkien treenikämpät ja muut alakulttuurimestat maan tasalle.

Onko yhtyeellä jokin sanoma? Mistä lyriikat kertovat?

Kyllähän meitä kaikkia tää nyky-yhteiskunnan meisinki vituttaa ja elämä yleensä ottaen, mut tän bändin tarkoituksena ei oo niitä asioita ruotia. Musiikistahan tässä on kyse ja sitä on kiva soittaa hyvien tyyppien kanssa, tällä hetkellä se tuntuu olevan paras tapa kuluttaa aikaa. Sanotaan vaikka että sanotukset on mitä on… eli vedä japanilaiset tanssihousut jalakaan ja ota rennosti jummi jammi!

Uskotteko maailmanloppuun vuonna 2012?

Tottakai, vakaasti. Velkaa otettu, peruuttamattomia virheitä tehty ja lahkot perustettu joten syytä ois ees jotain tapahtua! Tai muuten se on vaan sit tän pändin jätkien henkilökohtainen mualimanloppu.

Millaisena näette orkesterinne tulevaisuuden? Päämääriä/tavoitteita?

Nyt ollaan lähössä sakemanneja kiusaamaan muutaman keikan verran. Tarkotuksena jatkaa reeniksellä päihtymistä ja soittamista sekä tehä musaa ja päästä keikoille. Ite ollaan nää levyt ja julkasut aina alusta lähtiin tehty d.i.y meiningillä. Jos joku tätä paskaa vielä kehtais julkaista nii ainahan se hommia sentin helpottas! Wink wink. Kovasti on kyllä noita reggae levyjä tullu Savolan konttorilla eli treeniksellä luukutettua näinä päivinä. Kiva ois tehä sellanen ”Punk & Blunt” vinyylijulkasu, kun keikoillakin tulee silloin tällöin regeitä jammailtua. Saa nähä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ei olla mitään maailmanvallotussuunnitelmia keritty laatimaan.

Jos saisitte valita yhden albumin ja kretitoida sen omiin nimiinne, niin mikä tuo albumi olisi ja miksi?

Helevetin vaikee kysymys, oisit vaikka ennemmin kysyny ukkojen lempiväriä. Mut jos joku on pakko tähä laittaa nii olokoon sitte vaikka kitaristin pakussa oleva c-kasetti jossa lukee vaan ”Ragga Muffin”. Siinä on sellasta matskua että oksat pois. Leave Babylon right now!

Kiteyttäkää yhtyeenne yhteen lauseeseen.

Pitäskö soittaa mammalle et laittaa potut kiehumaan ja makkarakastikkeet tulille.

Sana on vapaa: mainostusta, vittuilua…

Joo Savonlinnaan päättäjille semmosia terveisiä: Haistakaa paska pellet. Muka kulttuurikaupunki ja puratte viimesetki mestat missä sitä KULTTUURIA oikeesti harjotetaan.

Musaa voi kuunnella osoitteessa www.myspace.com/streetrovers tahi paremminkin www.reverbnation.com/streetroversunion

Kiitos paljon Lampaalle haastiksesta ja jos assiita on kellään niin ota yhteyttä streetrovers@hotmail.com tai tuu pyörähtää konttorilla.

Street Rovers’ Union – 2012

Vielä jokin aika sitten olin täysin vakuuttunut siitä että Savonlinnasta ei tule mitään. Mutta sitten sainkin kuultavakseni Street Rovers’ Union -retkueen uuden hengentuotoksen ja olinkin ällikällä lyöty. Bändi ei nimittäin kuulosta savolaiselta lainkaan. Aloitetaanpa heti ensimmäisestä asiasta joka iskee korvaan kun levyn tunkee soittimeen: Vokalisti kuulostaa aivan Glenn Danzigilta, jolla on se parhain Evil Elvis -vaihde päällä. Laulajakitaristi, Teuvo nimeltään, handlaa myös englannin ääntämisen hyvin ja kuulostaakin välillä hyvin ämerikkälaiselta.

Bändi käy äänivallinsa kanssa päälle kuin kiimainen biisoni. Kitarat olisivat tosin saaneet puolestani olla rouheammat sillä nyt ne vähän jäävät muiden instrumenttien alle, varsinkin rytmiryhmä takoo kiitettävän mojovasti. Perusbändisoittimien lisäksi näiden hilpeiden savolaisten arsenaaliin kuuluu myös Hammod-urut, joita sovelletaan todella hyvin. Pitkiä Hammondsooloja ei kuulla vaan urut on ujutettu sulavaksi osaksi bändin ilmaisua ja ne värittävät ehkä muuten ei-ihan-niin-persoonallista ulosantia. Sanoituksissa on uhoa, mutta pelkkään suunsoittoon ei sorruta. Jo levyn nimi viittaa maailmanloppuun, samoin viimeiset kaksi biisiä. Tosin Hiroshima Dance Pantsissa viitataan myös oman seksuaalisuuden kuolemiseen.

Eiköhän tämä porukka ole valmis tekemään täyspitkän kunhan vielä hieman hioo biisejään. Mutta olihan tämä varsin lupaava esitys nytkin. Jatkakaa samaan malliin!

Street Rovers’ Union – King of the Gutters

Savonlinna/Lappeenranta-akselilta sikiävä ryöväriviisikko lyö tiskiin seitsemän biisin verran punkrockia, johon urut tuo mukavaa lisäväriä. Ajatuksen takana on toki saattanut olla I Walk The Linen menestyskaavan haistelu, mutta missään nimessä mistään kopiobändistä ei voi puhua. SRU:n musiikki on huomattavasti rokimpaa, tuoden varsinkin levyn alkupuolella Dennis Lyxzénin erinäiset post-Refused projektit mieleen. Loppupuolella taas psycho- ja rockabilly-vaikutteet nousevat pintaan.

Tyylillisesti Street Rovers Union on valmista kamaa, bändillä on tunnistettava oma soundi jne., mutta hittibiisejä tarvittaisiin enemmän. Paras kappale Don’t Hang Up On Me on tässä kokonaisuudessa vähän yksinäinen.