Avainsana-arkisto: R.U.S.T.

R.U.S.T. – Forged in the Fire of Metal

Metalli elää ja voi hyvin, myös Kyproksella. Accept, Judas Priest, Running Wild, Iron Maiden ja monet muut kasarihevin klassikot ovat soineet taatusti näidenkin ruuhkatukkien soittimissa, eikä albumin ”Forged in the Fire of Metal” -nimikään jätä epäselväksi, että R.U.S.T. on aidon heavy metallin asialla. Tai ainakin yrittää olla.

Soundit ovat varsin retrohenkiset, tosin vähän ikävällä tavalla. ”Forged in the Fire of Metal” nimittäin tuo mieleen ne lukuisat muuten loistavat levyt, jotka kärsivät tunkkaisista ja tukkoisista soundeista. Niistä kyllä kärsi myös Running Wildikin, verratkaa ”Port Royalia” ”Under Jolly Rogeriin”, niin tiedätte mitä tarkoitan. Tosin ”Forged in the Fire of Metal” hönkii sitä aikaa, kun levyjä tehtiin analogilaitteilla eikä ajan henkeen kuuluneet Pro Toolsit sun muut hilavitkuttimet.

Mutta vaikka ”Forged in the Fire of Metal” pääsisikin soundeistaan yli, on sen silti selätettävä vihollisensa biiseillään. Tässäkään nämä Kyproksen pöhkönurheat soturit eivät oikein onnistu. Omaperäisyyttä R.U.S.T:ltä ei kaipaa, mutta voimaa ja iskevyyttä kylläkin. Lähestulkoon kaikki R.U.S.T:n jipot eivät ole keskinkertaisia kummempia, eikä muutaman hyvän riffin ja melodian toistaminen tee yli 50-minuuttisesta albumista kuuntelua kestävää. Soundit nyt vielä antaa anteeksi, mutta lepsu yleisilme ei anna aihetta hurraa-huudoille.

”We Are Rock n Roll”. Ei, ette ole. Hevi ei myöskään ole paskimmillaankin parasta, sen R.U.S.T. ainakin todistaa. Tosin se tärkein ainesosa – eli fiilis ja rakkaus aitoa heavy metallia kohtaan – sentään välittyy.