Avainsana-arkisto: Oddland

Oddland julkaisi ensimmäisen musiikkivideonsa

Toukokuun alussa debyyttialbuminsa ”The Treachery of Senses” julkaissut Oddland julkaisi ensimmäisen musiikkivideonsa ”In The Eyes Of the Mourning”. Aavemainen ja osittain pelkoa herättävä video kuvattiin toukokuisena yönä pimeässä metsässä. Videon ohjauksesta vastasi yhtyeen laulaja/kitaristi Sakarin veli Santeri Ojanen.

”Video on juuri meidän musiikimme näköinen. Se ei ehkä aukea heti ensimmäisellä kerralla vaan vaatii useamman katselukerran. Videon tunnelma on melankolinen, hieman outo ja kieroutunut, kuten myös biisikin, joka kertoo vääryydestä, tärkeän ihmisen menettämisestä ja jopa itsensä kadottamisesta. Itse videon kuvaaminen pimeässä spotein valaistussa metsässä oli hieno elämys”, kertoo laulaja/ kitaristi Sakari Ojanen.

Turkulainen Oddland voitti vuosi sitten FME:ssä järjestetyn Suomi Metal Star- kilpailun ja nappasi levydiilin kansainvälisen levy-yhtiö Century Media Recordsin kanssa. Debyyttialbumi ”The Treachery of Senses” on niittänyt arvostelumenestystä ympäri Eurooppaa.

www.oddlandband.com
www.facebook.com/oddland

Oddland

Turkulainen Oddland julkaisi maaliskuussa ”Away from the Watching Eye” omakustanteen, joka vakuutti siinä määrin, että näiltä progemetallin tulevaisuudentoivolta oli oitis kyseltävä tarkemmin bändin taustoista.

Lyhyt historiikki (ketkä, mistä, milloin ja miksi?)

Nämä amebat – Ville, Joni & Sakari – ovat yrittäneet kymmenisen vuotta opetella soittamaan. Välillä he pohtivat edelleen luolamiesmäisesti miten soittimista saisi ääntä ulos. Viimeksi juuri Ville murisi sohvan takana ja heitti kiviä rumpujaan päin. Puolisen vuotta sitten Jussi tuli treeneihin ja vaikka yhdessä päätimme, että mies on aivan liian taitava soittamaan kanssamme, niin jotenkin hän kuitenkin jäi joukkoomme. Sakari olisi ollut valmis heivaamaan miehen heti kun kuuli, että hän omistaa enemmän kitaroita kuin vokalisti, mutta rytmisektio ei kuitenkaan halunnut luopua soittotaitoisesta jäsenestä, koska hän tuoksui niin miellyttävältä.

Kuvailkaa bändinne ulosantia.

Kuvittele mörköarmeija pimeään metsään. Möröt murisevat ja nahistelevat keskenään. Maa järisee. Linnut lentävät huolestuneina metsän ympärillä laulaen lauluaan jossain menetyksen, haikeuden ja toivon välimaastossa.

Mistä yhtyeenne saa vaikutteensa ja toisaalta miten se erottuu massasta?

Vaikutteita voi käydä kulkemassa myspace-sivustolta, mutta jälkimmäinen kysymys onkin hankalampi. Musiikkimme on ajoittain todella kikkailevaa ja progressiivista, mutta biisimme eivät juurikaan veny yli 5 minuutin, eivätkä ole rakenteeltaan kovin viipyileviä, vaikka paljon saattaa tapahtua yhden kappaleen aikana. Lisäksi örinä loistaa poissaolollaan, mikä on nykyisin harvinaisempaa genremme bändeillä.

Lisäksi basistimme Joni syö aika paljon tonnikalaa. Tämän voisi kuvitella vaikuttavan häneen jollain tavalla.

Minkälainen on kappaleidenne syntyprosessi?

Riitelyn, murjottamisen ja mykkäkoulun jälkeen päädymme kompromissiin, joka yleensä tuntuu ajan myötä paremmalta ja paremmalta. Ehkä juuri siksi, koska se on jotain yhteistä. Ville, rumpalimme, osallistuu sävellystyöhön todella aktiivisesti. Yleensä biisit ovat Sakarin ja Villen yhteissävellyksiä, joskin sovittaminen on tasaisesti kaikkien heiniä.

Onko yhtyeellä jokin sanoma?

Eipä voi vakavalla naamalla sanoa, että olisi.

Mistä lyriikat kertovat?

Usein lyriikat ovat tulosta solistin mielensisäisistä tutkimusmatkoista. Tärkeää on, että sanat toimivat hyvin musiikin kanssa. Biisit tehdään siis aina ensin, mutta kyllä lyriikoissakin on aina yhden tai useamman mutkan takana joku kokonainen tai ainakin puolikas ajatus, joka on kaivannut ilmaisua.

Miten turkulaisuus näkyy/kuuluu musiikissanne?

Emme kyllä keksi mitään tapaa, jolla kotikaupunkimme vaikuttaisi musiikkiimme. Kyllä tämä bändi voisi ihan yhtä hyvin olla vaikka Kusnista. Lisäksi rumpalimme luulee vieläkin olevansa espoolainen, vaikka on asunut Turussa jo yli kymmenen vuotta.

Millaisena näette orkesterinne tulevaisuuden?

Soitto jatkuu niin kauan kuin henki pihisee. Toivottavasti tämän bändin parissa tuulettuu vielä pahanhajuiset ja keski-ikäiset soittoniekat.

Päämääriä/tavoitteita?

Toivomme, että joku ymmärtäisi antaa meille mahdollisuuden tehdä ainakin yhden kokopitkän levyn. Olemme melko varmoja, että kykenisimme tuottamaan jotain sen verran uutta ja mielenkiintoista, että sille löytyisi kyllä oma kuulijakuntansa.

Jos saisitte valita yhden albumin ja kretitoida sen omiin nimiinne, niin mikä tuo albumi olisi ja miksi?

Sakari (kitara & laulu):
Stone Temple Pilots: Core
– Tämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen. Aivan loistava levy kauttaaltaan.
Ville (rummut):
Testament: Demonic
Joni (basso):
Ihsahn: After
– Tätä oon kuunnellu lähiaikoina paljon.

Jussi (kitara):
Guthrie Govan: Erotic Cakes
–  Kuuntele ite.

Kiteyttäkää yhtyeenne yhteen lauseeseen.

”Paskalla on tekijänsä”
– Oddland

Sana on vapaa: mainostusta, vittuilua…

Tsekkaa www.myspace.com/oddland, ja osta meidän uus promo www.levykauppax.fi/artist/oddland/away_from_the_watching_eye/

Oddland – Away from the Watching Eye

Turkulainen Oddland vääntää alternative/proge-metalliaan siinä määrin vakuuttavasti, ettei tämä varsin luotaantyötävä genremäärittelykään kuulosta enää lainkaan niin pahalta; ehkä sitä progeakin voisi vielä joskus diggailla!

Kuten tällaisessa vähän monisäkeisemmässä metallissa on tapana, ei Oddlandkaan herkuttele selvillä hiteillä, vaan ne huippuhetket on kaivettava jostain sieltä biisien syövereistä. Toki on välillä päivästä kiinni, jaksaako tuota työtä tehdä, mutta sujuvilla sävellyksillä, tiukalla soitolla ja hyvällä laululla bändi on tehnyt tehtävän kuulijalle suhteellisen helpoksi. Toki tässä Opethit ja esim. Coheed & Cambriat jossain määrin kuuluu, mutta miksikään haalistuneeksi xerox-kopioksi tätä ei voi haukkua, sen verran on omaakin ilmettä saatu mukaan.

Ehdottomasti erikoismaininnan arvoinen suoritus, Kuukauden demo -tittelistäkin bändi erottaa vain oikeastaan oma musiikkimakuni, johon tämä ei aivan täysillä iske, vaikka päätösraita In Endless Endeavour jo lähelle pääseekin. Vaikka se kovin Opeth-buumi lieneekin jo laantunut, olen kyllä ihmeissäni, jos tällaiselle bändille ei pikapuolin löydy ottajaa.