Avainsana-arkisto: Lutakko Liekeissä

Lutakko Liekeissä –festarin ohjelma valmis

Elokuun viimeinen viikonloppu Jyväskylässä Tanssisali Lutakossa ja Lutakon pihalla järjestettävillä Lutakko Liekeissä -festivaaleilla nähdään kahdella lavalla 20 yhtyettä. Ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä järjestettävän tapahtuman vetonauloina ovat L.G. Petrovin johtama death’n’roll-tyylisuunnan pioneeribändi Entombed A.D., ruotsalainen hiphop-yhtye Looptroop Rockers, Refusedin Dennis Lyxzénin post punk –yhtye INVSN sekä arvostettu hardcore-yhtye Catharsis Yhdysvalloista.

Varsinainen festivaali rajoittuu tänäkin vuonna Tanssisali Lutakkoon ja sen viereiselle pysäköintialueelle. Lutakko Liekeissä laajenee kuitenkin ilmaisen Sideshows-tapahtuman myötä myös festivaalialueen välittömään läheisyyteen Lutakonaukiolle. Perjantaina aukiolla viihdyttävät DJ:t, lauantaina vuorossa on DJ-musiikin lisäksi skeittausta ja livebändejä.

LUTAKKO LIEKEISSÄ 2014
Pe-la 29.-30.8. Tanssisali Lutakko ja Lutakon piha, Jyväskylä

Perjantai klo 17-02: LOOPTROOP ROCKERS (SE), TRUCKFIGHTERS (SE), WOLVES LIKE US (NO), PÄÄ KII, LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI, ORANSSI PAZUZU, DELTA FORCE II, WARCHIEF, RATS WILL FEAST
Lauantai klo 15-02: ENTOMBED A.D. (SE), CATHARSIS (US), INVSN (SE), SATAN’S SATYRS (US), HONNINGBARNA (NO), BEASTMILK, SMC LÄHIÖROTAT, GHOST BRIGADE, PAPERI T & KHID, TOMBSTONED, SUBMISSION
Oheisohjelma: RELENTLESS, LEMPI JOE & DJ CHUCK MAIN, CABIN ECHOES, Happy Hour DJ’s, Angel Witching Hour DJ’s, DJ Art Dictator & DJ Soul Rokker.

Liput: Pe-La 2 pv alkaen 55 eur (Jelmun jäsenet 45 eur). Pe 1 pv alkaen 25 eur. La 1 pv alkaen 35 eur. Ennakkomyynti ke 25.6. lähtien Lutakon nettikaupassa www.jelmu.net sekä Tiketissä.

www.lutakkofestival.com
www.facebook.com/lutakkofestival

Lutakko liekeissä elokuussa jo kahdeksatta kertaa

Vuodesta 2006 järjestetyn Lutakko Liekeissä -festivaalin kahdeksas vuosikerta tarjoillaan lauantaina 31. elokuuta. Tämän vuoden ohjelmistoon kansainvälistä väriä tuovat kanadalainen psychobillyä horrorpunkkiin yhdistävä The Brains sekä The Advertsissa jo 70-luvulla uransa aloittanut brittipunkin veteraani TV Smith, joka esiintyy tuttuun tapaan yksin kitaransa kanssa.

Kotimaisina herkkupaloina nähdään mm. vuonna 1998 aktiiviuransa lopettanut, kesällä ”Lotto”-albumin uudelleenjulkaisun johdosta muutamia keikkoja soittava kulttiyhtye Xysma, toukokuun alussa uuden albumin julkaissut Rytmihäiriö, Jyväskylän thrash/speed metal -vientitoivo Lost Society sekä ensimmäisinä hiphop-ryhminä Lutakko liekeissä -festareilla nähtävät Laineen Kasperi & Palava kaupunki sekä Asa & DJ Polarsoul.

[youtube url=4kdYMr84lxs]

[youtube url=xA8PHt289lM]

LUTAKKO LIEKEISSÄ 2013
Lauantai 31.8.2013, Tanssisali Lutakko & Lutakon piha, Jyväskylä

The Brains (CAN), TV Smith (UK), Xysma, Rytmihäiriö, Asa & DJ Polarsoul, Wasted, Laineen Kasperi & Palava Kaupunki, Terveet Kädet, Lost Society, Black Lizard, Flesh Roxon, Black Motor Hannibal, Ydinperhe, Baltimor, Neuroottiset Pelimannit, A Phantom Pack Of Black Hounds

Ennakkoliput: 25 eur + mahdolliset toimituskulut

www.lutakkofestival.com
www.facebook.com/lutakkofestival

Lutakko Liekeissä 2012

Lutakko Liekeissä pähkinän kuoressa: isohkoja bändejä, pieniä paikallisia bändejä, mukavaa meininkiä. Vuonna 2012 tosin oli edellisvuoteen verrattuna yksi lava vähemmän, ei ensimmäistäkään ulkomaannimeä ja muutenkin hieman pienimuotoisempi meno. Hellekään ei hellinyt juhlakansaa ja vieressä olevan rakennustyömaan vuoksi Lutakon ympäristö vaikutti edellisvuottakin kaoottisemmalta. Samasta syystä iso ulkolavakin oli poistunut.

Allekirjoittanut on havainnut matkustavansa Tampereelle muuttamisensa jälkeen vähemmän kuin mitä aiemmin. Matkustelu oli osaltani elokuun lopussa itse asiassa minimissä, mutta Lutakko Liekeissä -festien takia oli poistuttava Tampereelta jo puolen päivän jälkeen. Siltikin ensimmäisenä kello 16 aikoihin esiintynyt Slack Bird (jota allekirjoittanut luuli punk rockiksi, mutta kyseessä olikin punkisti soitettu folk) jäi näkemättä tällä kertaa kun piti olla muita juttuja tekemässä, mutta The Escapist tuli katsottua alusta loppuun. The Escapist kärsi muiden ulkolavan bändien tavoin ohuista ja voimattomista soundeista, arvatenkin desibelirajoitusten vuoksi. Musiikillisestihan keikka oli silkkaa priimaa, ja oikeastaan nimenomaan The Escapistin takia lähtö Jyväskyläänkin tapahtui melko aikaisin. Taitaapi olla Suomen kovin anarkobändi heti 1981:n jälkeen. New Waters kärsi ohuista soundeista jopa The Escapistia enemmän. Kyllä huomaa, ettei hooceetä ole tarkoitus kuunnella liian hiljaisella. Vierustoverille pystyi juttelemaan ihan vaivatta, jos sattui olemaan vähänkin kauempana lavasta. No, hyvä meno tyypeillä näkyi lavalla kuitenkin olevan.

Callisto toimii lähes joka kerta, kunhan se vain soittaa sisätiloissa. Tässä tuli muuten havaittua, että olen nähnyt bändin soittamassa edellisen kerran kolmisen vuotta sitten. Callisto on tainnut soittaa viime vuosina vain muutaman keikan vuodessa, ja yhtyeen kotisivujen mukaan tämä oli vasta bändin toinen keikka tämän vuoden aikana. Eipä pääse siis hirveän usein tätäkään bändiä katsomaan ja koska Callisto nyt sattui soittamaan sisällä auringonpaisteisten ulkolavojen sijaan, niin keikasta sai nyt jopa jotain irtikin.

Pigeon Huntin olen ehtinyt nähdä keikalla jo muutaman kerran aiemmin, mutta se alkaa vasta nyt vakuuttamaan kunnolla. Keikka vaan taisi jäädä vähän lyhyeksi… ja soundit taas olivat hieman ohuet. Päätin ostaa bändin levyn hieman myöhemmin, mutta siinä välissä olikin hyvä lähteä viettämään ruokataukoa läheiseen pizzeriaan, joka oli kylläkin melko kallis ja kasvisvaihtoehdoiltaan olematon, mutta menetteli siinä tilanteessa. Lutakolla tarjottavat letut kun eivät ihan riittäneet viemään reissumiehen nälkää.

Sitten oli aika bongata Rattus ensimmäisen kerran uuden kokoonpanonsa kanssa. Keikan aikana sitä kiinnitti kummasti huomiota siihen, että laulaja oli joku muu tyyppi kuin Jake, ja se kieltämättä kyllä vaikutti mielipiteeseen koko keikasta. Soittivat sentään vanhoja klassikkovetoja, kuten Sotahullut ja Sodan tragediat ja Miksi haluat tapella, Voittaako pahuus -biisistä myös plussaa! Siltikin viime viikonloppuna bongattu Ahneus kuulosti paikoin enemmän Rattukselta kuin Rattus itse. Rattus ei ehkä ole nykyään rautaa, mutta ei se kyllä paskaakaan ole. Rattuksen lopetettua Ramin Kuntopolku soitti katoksella, ja oli muuten ainoa kerta näillä festeillä kun Kuntopolut bongasin.

Ramin Kuntopolkua ei voinut kuitenkaan jäädä ihmettelemään, kun sisällä aloitteli Murheenlaakso, joka toimii utuisissa sisätiloissa kyllä hämmentävän hyvin. Tämä keikka jätti jälkeensä lähinnä tyhjää oloa, kun kerrankin pääsin keskittymään Murheenlaaksoon ihan kunnolla. Vaikuttavaa. Murheenlaakso taisi käsittääkseni sitten pistääkin keikkahommat tältä kesältä pussiin, ja tämä oli sille kyllä erittäin väkevä lopetus. Murheenlaakson aikana Lutakko oli melkein täynnä, mutta täyteen se meni vasta Pertti Kurikan Nimipäivien aikana. Keikan kyllä katseli, mutta kun PKN:n keikalla on enemmän ihmisiä kuin Laman keikalla niin sitä alkaa pikkuhiljaa toivomaan että tämä PKN-hype olisi kokenut jo kulminaatiopisteensä ja hiipuisi. Lutakko Liekeissä teki tämänvuotisen yleisöennätyksensä juuri PKN:n keikan aikana, ja sen huomasi siitäkin että sisällä oli tolkuttoman vaikeaa liikkua. Sen jälkeen viihtyi ihan mielellään ulkona avarassa.

Ulkonahan soitti seuraavaksi Pää Kii, joka keräsi paikalle paljon utealiaita, tosin bändin ongelmana olivat sitten epilepsiavalot. Viime vuonna tosin Dischargen ja Disco Ensemblen aikana lavalle katsominen satutti silmiä enemmän, joten jossain ollaan tultu eteenpäinkin. Mutta mitä itse Pää Kiihin tulee, niin kyllähän se kiinnosti. Siinä kuului kummasti Bergmanin pari edellistä bändiä taustalla ja hyviä biisejähän tällä kokoonpanolla kyllä on esitettävänään jo nyt aikamoinen liuta, vaikkei bändi ole kauhean pitkään edes ollut toiminnassa. Pää Kiin jälkeen sisällä mekasti FM2000, mutta jäin ulos haukkaamaan happea. Kannatti, sillä Slack Bird veti toisen ”keikan” juuri tällöin. Onhan noita punkkareiden singer/songwriter-juttuja nyt nähty jo aiemminkin, mutta juuri tähän hetkeen osuneena Slack Bird oli suurin piirtein parasta maailmassa.

Jos WC ei aiemmin räjähtänyt, niin Räjäyttäjät räjäytti. Räjäyttäjät soitti likaisen ja meluisan rockinsa taas housut kintuissa ja hieltä haisten, vaikkakin pihalavan ja yleisön välissä ollut etäisyys vähän rokotti fiilistä. Tämä(kin) bändi on parhaimmillaan pienillä lavoilla, vaikka yleisöllä olisikin riski saada koko ajan turpaansa. Mitä ahtaampi rotanloukku, sen parempi. Tämänkertainen keikka tuntui melko lyhyeltä ja muutama tuttu biisi jäi kuulemattakin, mutta ainakin pöksyt olivat taas nilkoissa, ja se lienee pääasia?

Kun Lutakko Liekessä -organisaatio ilmoitti Laman tulevan soittamaan Lutakkoon, oli päätös lähdöstä tehty jo samantien. Täällä Laman piti soittaa ”toistaiseksi kesän ainoan keikkansa”, ja ihme kyllä se pitikin paikkansa kun ei muita keikkoja ole tätä kirjoittaessakaan ilmoitettu. Suurkaupunkien edellisvuotiset täsmäiskut jäivät itseltäni näkemättä, mutta ainakin nähtyyn Poriin keikkaan verraten Lama ei soittanut lainkaan huonommin, ellei ollut jopa tiukempi. Kyllähän Lamalla on suurin piirtein parhaimmat biisit mitä suomalaisessa punkissa on nähty, ja keikkakin oli sen mukainen; yhtä ilotulitusta.

Keikasta sai runsaasti energiaa, jonka myötä hereillä pysyttelykin oli pitkän päivän jälkeen helppoa. Lisää kahvia ja sitten taas tienpäälle kohti Tamperetta. Tälläkin kertaa Jyväskylän menoista jäi erittäin positiiviset fiilikset. Urpoiluun en törmännyt ja muutenkin nämä festit juhlittiin sangen lämminhenkisissä tunnelmissa. Me likes!

www.lutakkofestival.com

Ensimmäiset Lutakko Liekeissä -kiinnitykset julki

Elokuun 25. päivä juhlittavat Lutakko Liekeissä 2012 –kekkerit ovat julkistaneet ensimmäiset artistikiinnityksensä.

Viime vuonna keikkailemaan aktivoitunut punk-legenda Lama herää jälleen hetkeksi horroksestaan ja soittaa Lutakossa vuoden 2012 ainoan tähän mennessä sovitun keikkansa. Toinen artistikiinnitys on tapahtuman viime vuoden ennakkoklubilla soittanut, taannoin seiskatuumaisen pyöräyttänyt Pertti Kurikan Nimipäivät.

Lampaan toimitus on tyytyväinen, että tapahtuma ylipäätään järjestetään alueella vallinneen rakennustyömaahässäkän vuoksi. Lutakkoa ympäröivät rakennustyömaat ovat painaneet Lutakkoa jo aiemmin ahtaalle, ja tapahtuman tulevaisuus on ollutkin epävarmalla pohjalla. Vuosi 2012 vietetään kuitenkin kotimaisten että ulkomaisten artistien seurassa.

Ohjelmaa täydennetään ja ennakkoliput tulevat myyntiin vielä myöhemmin keväällä.

Lutakko Liekeissä 2012
La 25.8.2011 Jyväskylä, Tanssisali Lutakko

www.lutakkofestival.com

Punk-mayhemia Jyväskylässä – Lutakko Liekeissä

Pari kertaa taisin jo mouhottaa festarikesän päätöksestä. Se oli kaikki valhetta, sillä tie vei Jyväskylään vielä elokuun viimeisenä viikonloppuna. Esiintyjälistassa oli useampikin sellainen nimi, joten ei vaan voinut ohittaa Lutakkoa liekeissä. Sitä paitsi festarin tulevaisuus (ainakin tässä mittakaavassa) on hieman vaakalaudalla, joten nämä festit piti tarkastaa ensimmäistä kertaa kun se nyt oli mahdollista.

Olin ollut Jyväskylässä jo pari päivää, joten pystyin saapumaan paikalle mihin aikaan vaan katsoin tarpeelliseksi. Muuten olisin voinut tulla paikalle hieman myöhemminkin, mutta Total Recall oli nähtävä. Kyllähän se täysin odotuksia vastasi, ellei jopa ladannut ne ylittäneenkin setin. Yhtye on kehittynyt sitten aiempien nauhoitustensa ja uusi materiaalin kuulosti jännältä. Plussaa vielä odottamattomasta cover-valinnasta. Haistelijat oli seuraava ns. pakollinen bändi, mutta Haistelijat hoitivat ”ihan ok” -tasoisen settinsä alta pois sen verta nopeaan, että ehdin näkemään vielä Lighthouse Projectin keikan loppupuoliskon, johon kuului tulenpuhalteluakin. Uudella kitaristilla näkyy olevan lavamaneerit hallussa.

Tumppi Varonen & Problems? sekä Kakka-Hätä 77 eivät sen kummemmin jaksaneet innostaa. Ovathan molemmat asiansa osaavia bändejä ja varsinkin Problems? on tätä nykyä tikissä, mutta omalla kohdallani voisi puhua kyllästymisestä. Molemmat on nähty suhteellisen lyhyen ajan aikana useammankin kerran, joten nyt ei enää yksinkertaisesti jaksanut. Saksalainen Digger Barnes tuli sen sijaan katsottua, vaikka miehen olemuksesta ja äänestä ukkoa ei heti germaaniksi arvaisi. Kiistatta yksi Lutakon kovimmista vedoista tällä erää. Rehellistä, teeskentelemätöntä, aseista riisuvaa ja riisuttua. Digger tarjosi mainion välipalan noin muuten rytkeiseen iltapäivään, enkä olisi pistänyt pahakseni jos Jelmu olisi ottanut enemmänkin riskejä ja buukannut joitakin vastaavia esiintyjiä vielä ohjelmistoa täydentämään, mutta näillä mentiin. Ikkunasta tuli vilkaistua ulkona soittanutta One Morning Leftiä, eikä sitä sen enempää tarvinnut katsoakaan. Tosin bändin paitadesigni vetoaa synkkään mieleeni. Mistäköhän johtuu?

En tiedä, onko Fucked Up ihan sellaista mätkettä mitä jaksaisin kuunnella päivät pääksytysten, mutta verraton livebändi se tuntuu olevan. Damian on karismaattinen esiintyjä, joka ei lavalla viihtynyt kuin pienen hetken vain. Mellakka-aitakin taisi olla vain hidaste, kun ukko jorasi keskellä haltioitunutta yleisöä. Harvemmin näkee ihan vastaavaa, kun reilusti elopainoa kartuttanut korsto vyöryy yleisönsä niskaan ja saa vielä kaikki hyvälle tuulelle. Paitsi ehkä ne kaksi esiteiniä, jotka taisivat pelästyä halaamaan tulevaa Damienia mutta jotka sentään uskalsivat tehdä high fivet tuon suomihardcore-mouhottajan kanssa.

Olen koettanut nähdä Unkindin useammankin kerran ja joka kerta se on päätynyt jonkinlaiseen katastrofiin. Nyt ainoa rutisemisen aihe ei liity itse esitykseen. Ainoastaan liiallinen päivänvalo vei yhtyeen esityksestä terää ja sounditkin olivat hieman ohuet. Eivät potkineet kunnolla. The Menzingersin keikka rajoittui vilkaisuun, mutta Meanwhilen keikka tuli katsottua alusta loppuun. En ole muistaakseni kuullut yhtäkään Meanwhilen biisiä aiemmin, mutta kovin tutulta kuulosti. No, Dischargen hengessä vedettyä d-beatiahan se oli, jopa siinä määrin että jokainen riffi ja biisi oli Dischargen jo aiemmin tekemä. Eipä tämän tyylin bändejä voida kovin usein omaperäisyydestä syytellä, mutta joitakin kysymyksiä yhtyeen piinkova esitys jätti. Osasiko Meanwhile d-beatin perusoppimäärän parempi kuin opettajansa? Jäisikö Discharge auttamatta kakkoseksi?

Discharge olikin heti Meanwhilen jälkeen, ja sitä keikkaa olen hetken aikaa odottanut kun edellinenkin keikka Tampereella oli jäänyt välistä. En odottanut paljoa, ihan vaan siksi etten pettyisi pahasti. Dischargen uudessakin tuotannossa on They Lie You Dien ja Corpse of Decadencen kaltaisia helmiä, mutta toisaalta itse olisin toivonut enemmän ”Why?”:n biisejä mukaan. No, Dischargella noita kovisbiisejä riittää ja joku varmasti haluaisi kuulla ”Grave New Worldinkin” biiseillä ladatun keikan. Ei siitä samanlaista orgasmia tullut kuin ”Hear Nothing, See Nothing, Say Nothing” -levyn ensimmäisten kymmenen sekunnin kuuntelemisesta. Toki tuokin biisi kuului settilistaan, mutta ei sitä levyä tehnyt sama bändi kuin mikä veti nyt Lutakon pihalla. Ei huono keikka, vaikka Meanwhile osasikin d-beatin paremmin. Elämäni ei muuttunut ratkaisevasti tämän keikan näkemisestä, toisin kuin sinä hetkenä jolloin ensimmäisen kerran kuulin Dischargea.

Rytmihäiriön – jonka olen tosiaan ehtinyt nähdä sen saatanan monta kertaa jo aiemmin – ja Uprightin väliltä valitseminen ei tuottanut vaikeuksia. Päätin marssia Lutakon portaat vielä ylös ja vilkaista, millainen ilmestys tämä paikallinen Upright sitten on. Tiukka veto, joka loppui kuitenkin hyvin nopeasti. Mutta vaikka setin pituudessa hävittiin, ei itse esiintymisestä intensiteettiä puuttunut. Disco Ensemblen katselu ei sen sijaan juuri houkuttanut, mutta katsoinpa sitäkin sitten hetken aikaa paremman tekemisen puutteessa, mutta suurimman osan keikasta vietin kyllä jossain ihan muualla. Sitä paitsi päälavan valomyrsky oli herkille silmilleni jo liikaa, kun sitä oli pitänyt kestää jo Dischargen ajan.

Syyt mestoille jäämiseen olivat sitten hieman mysteeriset, kun Disco Ensemblen jälkeen jäi soittamaan vain Misfits-coverbändi Braineaters. Porisperessäkin jätin coverbändit katsomatta (paitsi sitä Kiss-bändiä pälyilin hetken aikaa), mutta jostain syystä jäin kuitenkin mestoille, vaikka olisin voinut lähteä jo heti Uprightin jälkeen. Eihän Misfits nyt varsinaisesti ole itselleni edes kovin merkityksellinen bändi ollut, mitä nyt teininä tuli vähän kuunneltua, ja kuinka ollakaan, huomasin olevani fiilistelemässä niitä samoja biisejä nyt Lutakossa. Braineaters ei ollut mitään sellaista menoa, että vedetään väsynyttä settiä kaljapalkalla kaljaa juovien festivaalivieraiden taustamölyksi. Ja kyllä sen menon oli vähintään kohtuullisen huimaa oltava, kun kerta lavan edustalla partioinut järkkärikin unohti hetkeksi velvollisuutensa ja ryntäsi laulamaan. Orastavan flunssan takia itseäni ei laulattanut, joten keikan aikana piti häipyä paikalta ja julistaa omalta osalta Lutakko Liekeissä sammuneeksi. Samaten se oma festarikesäkin.

[flickrfeed photoset=72157627506237987
]

Legendaarinen Discharge viimeistelee Lutakko Liekeissä -ohjelmiston

Englantilainen Discharge, saksalainen Digger Barnes ja ruotsalainen Meanwhile ovat tämän vuoden Lutakko Liekeissä -festivaalin viimeiset esiintyjäkiinnitykset. Kaikkiaan 27.8. järjestettävässä tapahtumassa nähdään päivän aikana 19 bändiä kolmella lavalla. Aiemmin ovat ulkomaisista yhtyeistä mukaan varmistuneet Fucked Up (Kanada) ja The Menzingers (Yhdysvallat) ja kotimaisista muun muassa Disco Ensemble ja Rytmihäiriö.

Vuonna 1977 perustettu Discharge oli Englannin ja koko maailman ensimmäisiä hardcore-punkbändejä ja samalla yksi ensimmäisistä metallia ja punkkia yhdistäneistä yhtyeistä. Dischargen levyistä klassikkoasemaan on noussut erityisesti vuonna 1982 julkaistu albumi ”Hear nothing, see nothing, say nothing”. Tuorein levytys on vuonna 2008 julkaistu Disensitise. Paljon Dischargen merkityksestä raskaalle musiikille kertoo se, että omia versioitaan yhtyeen kappaleista ovat levyttäneet muun muassa Metallica, Anthrax ja Sepultura.

Dischargen innoittamana on syntynyt lukemattomia bändejä, yksi parhaista näistä niin kutsutuista D-beat -bändeistä on parinkymmenen vuoden ikään ehtinyt Meanwhile. Harvakseltaan levyttävän ja keikkailevan Meanwhilen jäsenten nykyisyydestä ja menneisyydestä löytyy useita ruotsalaisen underground-punkin eturivin bändejä kuten Totalitär, Disfear, Kvoteringen, Ääritila ja Krigshot.

Saksalainen Digger Barnes keventää Liekkien ohjelmaa tarjoamalla annoksen country-vaikutteista indierockia konseptilla mies ja akustinen kitara, vaihtaen kitaran välillä banjoon. Lutakossa Digger Barnes on vieraillut kerran aiemmin, syksyn 2009 Kickstart-festareilla osana Hot Water Music -mies Chuck Raganin -soolobändiä.

Lutakko Liekeissä -festivaalin pääsylippujen ennakkomyynti alkaa tänään maanantaina. 30 euron hintaiset liput ovat myynnissä festivaalin nettisivuilla (www.lutakkofestival.com) sekä Tiketin toimipisteissä kautta maan. Jyväskylässä Tiketti toimii Levykauppa Äxän yhteydessä osoitteessa Väinönkatu 7. Tiketistä ostettaessa lipun hintaan lisätään palvelumaksu. Jelmun jäsenet saavat Liekkien nettisivujen kautta ostetuista lipuista viiden euron alennuksen.

Perjantaina 26.8. Lutakko Liekeissä -avajaisklubilla Ravintola Mustassa Kynnyksessä nähdään lavalla Pertti Kurikan Nimipäivät, Jaakko & Jay sekä Neuroosiliitto.

LUTAKKO LIEKEISSÄ 2011
Fucked Up (Can), Discharge (Uk), The Menzingers (Usa), Digger Barnes (Ger), Meanwhile (Swe), Disco Ensemble, Rytmihäiriö, Tumppi Varonen & Problems?, Appendix, Kakka-Hätä 77, Unkind, Lighthouse Project, One Morning Left, Jaakko & Jay, Part Time Killer, Haistelijat, Upright, Total Recall, Braineaters Plays Misfits

27.8.2011 Tanssisali Lutakko ja Tanssisali Lutakon piha, Jyväskylä
Liput: 30e/25e

www.lutakkofestival.com
www.jelmu.net