Avainsana-arkisto: Killjoy Corporation

Helmikuu 2013

Kuukauden demo

[listitems style=article align=left item=15375]

Erityismaininnat

[listitems style=article align=left item=15238]
[listitems style=article align=right item=15165]
[listitems style=article align=left item=15350]

Muut

[listitems style=article align=right item=15236]
[listitems style=article align=left item=15182]
[listitems style=article align=right item=15369]
[listitems style=article align=left item=15373]
[listitems style=article align=right item=15234]
[listitems style=article align=left item=15371]
[listitems style=article align=right item=15163]
[listitems style=article align=left item=15353]

Tammikuu 2012

Kuukauden demo:

My Grimace – Behind the Scene (lue profiili)

Erikoismaininnat:

A Thousand Bright Tomorrows – Giants & Windmills
Madcraft – Lovelock’d
Napalmipillu – Ülä-Savo Über alles
uniQarma – Cycle of Loss

Muut:

Apples of Idun – While the Night is a Shade
Coma Faction – How to Face Your Demons
Gina – Nasty Ho!
Discipline X – Revolution
Jackhammer – Violent Shit 2011
Juuke ’77 – Tornio palaa
Kameleontti – Helmasynti
Killjoy Corporation – Royal Flush Draw
Luopiot – Minut tuomittiin kuolemaan
Out For Justice – Demo 2011
Trauma Field – First Day of Winter

Tsekkaa myös tammikuun demorääkin MySpace-soittolista!

Killjoy Corporation – Royal Flush Draw

Killjoy Corporation tuntuisi nimensä puolesta viittaavaan vuosituhannen alun Tampereelle ja vaihtoehto/nu-metallin kulta-aikaan. Vaikka Mansesterissa liikutaankin, kyllä Killjoy Corporation kuitenkin ihan tässä päivässä elää, ja silloinhan homman nimi on melodinen death/thrash.

Itsetarkoituksellisen hauskassa (no, luin sen kuitenkin, mitä ei voi 86% tapauksista puhua) saatekirjeessä kehutaan toisaalla bändin basistin olevan ryhmän ainoa soittotaitoinen jäsen, toisaalla demon pohjat äänitetyn livenä 3-6 otolla. Ei mätsää, varsinkaan kun soitto ei ainakaan pintapuolisesti kuultuna mitään tolkutonta räpellystä tuntuisi olevan. Orgaaninen soundimaailma takaa myös bändille pienoisen etulöyntiaseman suurempaan digi-massaan verrattuna. Vaikka biiseissä on melko modernia tatsia, tuo soundimaailma sopivasta old school -henkeä mukaan.

Yhteensoitto on siis hyvin hallussa, ja biiseihinkin tuntuisi se punainen lanka löytyneen ainakin siinä määrin, että jo toisella kuuntelukerralla kappaleet erottaa toisistaan (ei ihan joka päiväistä demorintamalla). Iskevyyttä tarvittaisiin vielä piirun verran lisää, mutten hetkeäkään epäile, etteikö se lisävuosien ja -keikkojen myötä onnistuisi.