Avainsana-arkisto: Foo Fighters

10 syytä miksi Dave Grohl on maailman paras rokkari

Dave Grohl on paitsi kaikenikäisten tyttöjen ja naisten märkä päiväuni ja ihannevävy, hyvin pidetty myös ns. ammattilaisten keskuudessa. Egomaanisissa rokkipiireissä maanläheinen kaveri saa sympatiapisteet helposti puolelleen. Dave Grohl on itse asiassa niin cool, että Fonziekin jää kakkoseksi. Ja jos ette pääse sitä syystä tai toisesta tänään livenä todistamaan, tässä siitä muutamia näytteitä.

Dain Bramage – I Scream Not Coming Down (”I Scream Not Coming Down”, 1986)

Dain Bramage on Dave Grohlin ensimmäisiä bändejä. Lyhytikäinen yhtye julkaisi yhden albumin ”I Scream Not Coming Down” vuonna 1986, jolloin Dave Grohl oli 17-vuotias. Bändi loppu koitti yllättäen Grohlin liityttyä astetta korkeamman profiilin hc/punk-bändiin nimeltä Scream.

Scream – Gods Look Down (”No More Censorship”, 1988)

Scream oli merkittävä tekijä Washington DC:n punk/hc-piireissä 80-luvun alkupuolella. Dave Grohl liittyi bändiin kolmannen albumin jälkeen, ja julkaisi sen riveissä kaksi studioalbumia, ”No More Censorship” vuonna 1988 ja ”Fumble” bändin jo hajottua 1993.

http://www.youtube.com/watch?v=SOrmjhWpPrY

Nirvana – Aneurysm (”Incesticide”, 1992)

Screamin loputtua äkisti, Dave Grohl liittyin Nirvanaan vuoden 1990 lopulla. Alunperin ”Smells Like Teen Spiritin” b-puolella julkaistu ”Aneurysm” on siitä harvinainen Nirvana-kipale, että sen säveltämiseen osallistui koko bändi.

Late! – Color Pictures Of A Marigold  (”Pocketwatch”, 1992)

Scream ja Nirvana -pestiensä aikana Grohl sävelsi jatkuvasti myös omaa materiaalia. Grohl julkaisi Late!-salanimellä itse soittamansa ja säveltämänsä ”Pocketwatch”-albumin. ”Color Pictures Of A Marigold” on ainoa Grohlin kappale, joka on julkaistu sekä Nirvanan että Foo Fightersin toimesta, toisin ”Marigold”-nimellä. Toki levyltä löytyy tiukempaakin rokkia, ihan katsastamisen arvoinen kaikille Grohl-faneille.

King Buzzo – Skeeter (”King Buzzo”, 1992)

The Melvins -kitaristi värvästi Nirvana-rumpalin soittamaan soolo EP:lleen. Buzz Osborne ei itseasiassa itse edes esiinny EP:n päättävällä ”Skeeter”-biisillä, sillä se on uudelleenmiksaus Grohlin Pocketwatch-soololla julkaistusta ”Just Another Story About Skeeter Thompson”. Skeeter Thompson oli Scream-yhtyeen basisti.

Foo Fighters – Everlong (”The Colour and the Shape”, 1997)

Foo Fighters sai lentävän lähdön uralleen debyytin myytyä puolessa vuodessa platinaa USA:ssa. Bändi ei kuitenkaan ratsastanut pelkästään Nirvanan maineella (vaikka ei siitä varmasti haittaakaan ollut), vaan saavutti suosion ihan omilla avuillaan, mistä kertoo tietysti myös bändin pitkä ja menestyksekäs ura. Vaikka Foo Fighters on tehnyt hyvää materiaalia myöhemminkin urallaan, omat suosikit ajoittuvat tuotannon alkupäähän. Toinen albumi ”The Colour and the Shape” on ehkä vahvin kokonaissus, josta voisi nostaa esiin lukemattomia hittejä, mutta Grohl-”historiikkia” ei voi kirjoittaa ilman yhtä Foo Fightersin parhaista biiseistä. ”Everlong” sai myös arvoisensa videon ohjaaja Michel Gondryn johdolla.

Queens of the Stone Age – No One Knows (”Songs for the Deaf”, 2002)

Foo Fightersin lämppärinä uransa alussa soittanut Queen of the Stone Age kiinnitti Grohlin rumpaliksi vuonna 2002 ilmestyneelle ”Song for the Deaf” -albumille ja sitä seuranneelle kiertueelle. QOTSA-visiitti oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun suuri yleisö näki Grohlin patteriston takana. Vaikka Grohl ei levyn sävellystyöhän osallistunutkaan, tuo rumpali aavikkorokkiin aimoannoksen lisäenergiaa, ainakin videolla.

Probot – I Am The Warlock (”Probot”, 2004)

Probot on Grohlin rakkaudentunnustus nuorukaisesta ihailemaansa heavy metallia kohtaan. Probot-levylle Grohl sävelsi ja soitti 12 kappaletta, joita kävivät starat Cronosista Lemmyyn ja King Diamondiin tulkitsemassa. ”I Am The Warlock” -raidalla featuroi usein Foo Fightersin kanssa lavalla nähty Jack Black. Jälleen yksi syy pitää Davesta piirun verran enemmän.

http://www.youtube.com/watch?v=vAYqgvgxWXM

Them Crooked Vultures – Mind Eraser, No Chaser (”Them Crooked Vultures”, 2009)

Rock-superryhmä Them Crooked Vultures julkaisi debyyttinsä vuonna 2009, ja kakkoslevykin on jo suunnitteilla. Levyn toisella singlellä ”Mind Eraser, No Chaser” kuullaan laulussa kitaristi Josh Hommea kuin rumpali Dave Grohliakin.

Tenacious D – Beelzeboss (The Final Showdown) (”The Pick of Destiny”, 2006)

Dave Grohlin osaamista on kuultu myös Tenacious D:n kahdella levyllä. ”Pic of Destinyn” loppuhuipennuksessa Grohl myös vetäisee itse belsebubin roolin. Kerrang!-lehden haastatellessa ”saatanaa”, kysymykseen pirulaisen isommasta saavutuksesta Grohl vastasi:

– Suurin saavutukseni piruna on edelleen George Bushin saaminen USA:n presidentiksi. Se vaati paljon narujen vetelyä, mutta sain sen toteutumaan.

Me First And The Gimme Gimmes – Love Their Country

Kalifornian veikkoset pitivät lupauksensa, ja julkaisivat levyllisen country-henkisiä kipaleita. Mitään uuttahan bändin koseptissa ei ole, eikä se jaksa vanhaan malliin huvittaakaan, mutta kyllä Me First And The Gimme Gimmesiä vaan mielellään kuuntelee.

Kappalevalinnat ovat tällä kertaa aiempia tuntemattomampia – ennestään tuttuja taisi olla vain John Denverin Annie’s Song ja mm. Johnny Cashin esittämä (Ghost) Riders In The Sky – arvatenkin syystä ettei tuo jenkkien kansallismusiikki mitään järisyttävää menestystä ole pohjolassa saavuttanut. Tästä johtuen levyä voidaankin aiempia enemmän pitää muunakin kuin pelkkänä koverilättynä, sovituksiin on nähty vaivaa, ja biisit ovat esittäjänsä ”näköisiä”, mikäli tällaista määritelmää voi lainabändille antaa.

Menestyneiden country-artistien Garth Brooksin ja Kenny Rogersin hitit Much Too Young (To Feel This Damn Old) ja She Believes In Me toimivat mainiosti myös punkkiversioina, mutta se yksinäisen preerian tai tuhansia kilometrejä pitkän highwayn synnyttämä haikeus jää saavuttamatta.

Tavallaan ”Love Their Country” on erään aikakauden loppu, sillä John Denverin Country Roadshan oli bändin ensimmäinen hitti. Vaikea sanoa, mitä uusi aikakausi, jos jatkon sellaisena haluaa nähdä, sitten pitää sisällään. Jos pojat vielä uraansa jatkavat, olen innokkaasti mukana seuraamassa, toisaalta jos päättävät laittaa pillit pussiin, on vanhoistakin levyistä vielä pitkäksi aikaa iloa.