Avainsana-arkisto: FM2000

FM2000 – Opium Grilli

FM2000 olisi kai helppo niputtaa siihen ongenonkijoiden joukkoon, joka suomimetallin läpimurron myötä pääsi kalastelemaan faneja uudisraivaajien vanavedessä. Ehkä aika on kuitenkin jo kypsä siihen, että suomenkielistä metallimusiikkia arvostellaan ja arvostetaan omana genrenään siinä missä pakanafolkkia tai mörrimöykkymetallia, sen sijaan että arvuuteltaisiin, kuinka paljon tässä Kotiteollisuutta, Mokomaa tai Niskalaukausta kopioidaan. Vaikka tuo perässähiihtelijäksi leimaaminen joidenkin bändien kohdalla olisikin oikeutettua, FM2000:n musiikki ei niin helppoa ratkaisua ansaitse, vaikka toki ne ilmeisimmätkin vertailukohdatkin löytyy, tällä kertaa tosin rapakon toiselta puolelta.

Matkalaukussa hautaan -avausraidan poukkoileva kansanlaulumetalli on sitä tuttua sekametallisopaa, mitä pieksämäkeläisenelikolta on jo omakustannejulkaisuilla totuttu kuulemaan. Tälle toiselle isomman profiilin julkaisulle (Sakara-debyytti ”Meibi bus home” jäi väliin) tuntuisi bändi kuitenkin saaneen jotain tolkkua metallihybridiinsä, monipuolisuutta ja sekavaa ämpyilyä on edelleen, mutta nyt niissä on jotenkin järkeä. Tulkinta ja sanoitukset tuovat jossain määrin mieleen Stam1nan, mutta kyllä se suurin vaikuttaja löytyy varmaan System Of A Downista, jonka balkanilaista ska-henkeä huokuvat rytmitykset ovat löytäneet tiensä myös suomalaisen pikkukaupungin syövereihin.

Melko pian alkaa ska-poljento kuitenkin tympimään, vähän kuin Revengaa ja Radio/Videoa kuuntelisi yli puolituntia repeatilla. Tiedä sitten viittaako levyn nimi paikalliseen yöherkkulaan, mutta ei tästä ihan Serj Tankianin lietsomaa sekopäisyyttä sekavuudesta huolimatta löydy, ennemmin kallistuu Yrjänäksi. ”Opium Grilli” oli aikaisempiin kokemuksiin nähden kuitenkin positiivinen yllätys, ja bändiä tulee tästedes seurattua varmasti aiempaa tiiviimmin.

FM2000 – Moskovan pasuunat

Kun sekoitetaan heviriffejä, käsittämätöntä mölinää ja kotimaista sikaenergiaa, saadaan aikaiseksi sekametelisoppa, joka voidaan nimetä vaikka Moskovan pasuunoiksi.

Miksi melkeinpä hyvät heviriffit on haluttu pilata tällaisella linjattomalla sekametelillä? Pieksänmäelllä tämä voi olla paikallisten mielestä kova juttu, mutta itse pitäisin tätä lähinnä ajanhukkana. Sanotuksia ei huvittanut edes vilkaista, koska pelkään niiden sisältävän niin hienoja elämänviisauksia, että oikein hirvittää.

Jälleen kerran toistan ikivanhan lauseen: mitä helvettiä tällä halutaan sanoa? Kiva on varmaan taas skulata, pilata tapetit ja tunnelma. Onnea ja menestystä vuodelle 2007!

FM2000 – 76100 Pieksämäki

”Ja taas sitä mennään, iso käsi sulle. Veit taas meikää, vaan eipä tunnu missään. Sana lissää tuskaa, puukko istuu selekään. Joku siellä hankaa, käy naamaan.” Näillä sanoilla alkaa kuunteluelämys FM2000. Sekahevilinjoilla tässä kohkataan ihan täysin. Mieleeni tulee parin kappaleen jälkeen S.O.A.D. alkupään tuotannollaan sillä erolla että tämä lauletaan suomeksi ja tässä musiikilliset ääripäät on venytetty toisistaan niin kauas kuin suinkin.

Ensimmäinen kappale Kyynaama antaa hyvän kuvan bändin meiningistä. Tämä on sellaista hyvällä maulla tehtyä meteliä, mitä et kuule ihan jokaisena vuoden päivänä ihan jokaisessa kulmakuppilassa. Toinen kappale Etana kulkee eteenpäin kovaa vauhtia mukaillen kuitenkin ensimmäistä biisiä. Lujaa mennään ja rumpalikin takoo kuin AK-47 jossain lähellä Afganistanin rajaa. Etanan jälkeen olo on kuin olisi joutunut rivitalon yliajamaksi. Joskus voi ihmisen olo olla niin voimaton. Kolmas kappale Nada koettelee keskushermostoani jo pelkästään tekstiensäkin perusteella. Yhtyeen teksteihin ei muutenkaan oikein pääse sisälle tällainen normaali kaduntallaaja, joka menee aamu seitsemäksi töihin ja muutenkin elää suht’ säädyllistä elämää. Kaksi viimeistä kappaletta menee sitten jo niin yli hilseen että kyllä tässä taitaa yönunensa menettää kun näitä myöhäisillan pitkinä tunteina kelailee ja välillä painii patjan kanssa. Lavalla olen kerran orkesterin nähnyt ja kyllä tämä tällainenkin vaan saadaan toimimaan kun se oikein tehdään. Epäilenpä silti että alkoholilla oli osuutta asiaan, enkä nyt tarkoita tätä orkesteria.

Nykypäivänä, kun leipäkään ei maistu enää leivältä, näitä tämäntyylisiä monen tyylisuunnan yhdistelijöitä löytyy jo vähän liiankin kanssa. FM2000 tekee siinä poikkeuksen että harvoin olen kuullut näin ääripäihinsä venytettyä kumilenkkiä. Voisihan niitä tästäkin vielä repiä eri suuntiin mutta epäilenpä että sitten karkaa mopo rotkoon. FM2000 pystyy juuri ja juuri pitelemään tämän mopon sarvia Pieksämäen kylän raitilla. Kyllähän sitä jokainen osaa koheltaa, mutta harvaa sitä ymmärtää omaa kohellustaan pukea taiteeksi.

FM2000 – Volovo

”FM2000 soittaa tylyä, rumaa ja sinnikkään epäystävällistä tykitystä, joka ei ole aivan kaikkien mieleen.” Tämä väite onkin varmasti aivan totta. ”Tyyli, jota parhaiten kuvaavat juuri sanat, yksinkertainen, tyly, hoocee, ruma ja epäystävällinen? Tämä ei ole tavallista vaan HC-heviä äärimmillään.” Kun tällästä tekstiä puskee koko promosaatteen ajan, on vaikea suhtautua itse bändiin ja varsinkin sen musiikkiin. Jos aloitetaan ihan ensimmäisestä kysymyksestä, mitä ihmettä on hc-hevi ja eikö promootiolapuissa lähinnä pitäisi hehkuttaa omaa bändiä ennemmin kuin kertoa, että tämä ei varmasti ole jokaisen mieleen. No enpä lähde moittimaan poikien rehellisyyttä ainakaan.
Kehissä on siis omien sanojensa mukaan vetää epäystävällisä hoosee heviä soittavan FM2000:n toinen levy, nimeltään Volovo. Onko levyn nimestä päätellen kyse rakkaudesta tähän ruotsalaiseen automerkkiin vai aivan jotain muuta, sitä en selville saanut, mutta levyn kansissa ainakin jonkinmoisesta automobiilista on kuvia. Näiden kuvien seassa on pelottava bändipotretti, jossa auton kuskin paikalla istuu kasvonsa mustalla tuhrinut herra knalli päässä. Tämän herrasmiehen seurana on rekkamies helvetistä partoineen ja laseineen, kun taas takapenkin suht normaalin näköiset heput eivät oikein tunnu kuuluvan kuvaan ollenkaan. FM2000 diskografian mukaan en oikein osannut määrittää, millä kielellä bändi musiikkiansa soittaa. Asettaessa Volovon cd-soittimeen homma kuitenkin selvisi todella nopeasti, suomenkielistä ulinaahan tämäkin oli. Ensimmäinen kappale Ei Tienneet antaa varsin sekavan kuvan siitä mitä FM:n pojat soittavat, sillä kuulostaen välillä niin Dillinger Escape Planin ja Convergen sekasotkulta lisäten siihen suomiheviä, ei kappaleesta oikein ota mitään tolkkua. Parin seuraavan biisin jälkeen meno kuitenkin tasoittuu ja alta paljastuu hevimetallia hypertaide-sanoituksilla, jotka tuovat mieleen Kotiteollisuuden ja Maj Karman ”kauniit ja helvetin hyvät” tekstit. Siinä kuudennen kappaleen kohdalla alkoi meikäläsen korviin kuitenkin sattua, sen verran aivojaraastavasti FM:n laulaja Sebü kirkuu.
Eipä siinä mitään, veikkaanpa että vaikka itselleni FM2000 on todellakin synonyymi sanalle ruma, löytynee tällekkin oma fanikuntansa. Mitään musiikillisia yhtenäisyyksiä hardcoreen päinkään FM2000:lla ei todellakaan ole.