Avainsana-arkisto: Burweed

Toukokuu 2012

Kuukauden demo:

Cause A Riot – S/t | Lue bändiprofiili

Erikoismaininnat:

Burweed – Eyes Down South
Ekaria – Demo 03/2012
Weepikes – S/t

Muut:

Dokumentia – Kourallinen lihakirveitä
Horizon Dead – Stories of Real Grief and Agony
Kailo – S/t
Kätyri – The Demoted Ones
Marlon Brändö – Winter Tires My Lost Teeth
Ofghost – Veins
Slivers Of Silence – Empty Sky
Trakooma – Demented Brutality
Zombie Rodeo – Promo 2011

Burweed – Eyes Down South

Sludgen/postmetallin parissa rehottava Burweed pyrki reilu vuosi sitten kiinnostamaan. Ja kiinnostikin, yhden kehutun demon ja yhden bändiprofiilin verran. Nyt se kiinnostaa taas toisen EP-levytyksensä tiimoilta.

On mukavaa huomata, ettei Burweedin hemmot ole muuttuneet aiemmin saamansa hyvän palautteen perusteella omahyväisiksi tai laiskoiksi, jotka tekisivät orjallisesti saman demon uudestaan edes pyrkimättä kehittämään soundiaan. Yhtyeellä oli perusasiat jo ennestään kunnossa, ja niitä hyvin soveltamalla sävelletään toinen, vähintään yhtä vakuuttava EP. Ellei jopa vakuuttavampi.

[spotify uri=spotify:album:0cyVHf3eqFbxCWzCYMaNxN style=none height=80]

”Eyes Down South” yhdistelee sopivassa suhteessa raskautta ja melodiaa. Sen sijaan jumitusta Burweed ei ehdi kaikelta hallitulta rönsyilyltään edes harkitsemaan, kun neljän biisin EP onkin yhtäkkiä lopussa. Avauskappale Less to Comessa on jopa hittipotentiaalia, sikäli kuin tämänkaltaisessa murjomista sellaista voi olla. Siitä Burweed etenee luonnollisesti ja miltei huomaamatta seuraavan kappaleen kimppuun. Jos vastaavia kipaleita saadaan lisää, voi suomisludgen uusi prinsessasatu olla syntymässä. Suositellaan heille, joille saattaa esimerkiksi Cult of Luna tai Ghost Brigade tarjota säväreitä.

Burweed

Suomalaiset sludgebändit voidaan hyvin laskea kahden käden sormilla. Siksi jokainen uusi tuttavuus kiinnostaa automaattisesti, ja niin oli asianlaita karhulalaisen Burweedinkin tapauksessa. Sähköpostin välityksellä lauottuihin kysymyksiin vastasivat kitaristilaulaja Toni ja basistilaulaja Eetu.

Keitä te olette ja minkä takia olette päätyneet vääntämään mammutinraskasta sludgea Burweed-nimisessä bändissä?

Burweed on nelihenkinen herrakokoelma joka sai alkunsa joskus vuoden 2009 tienoilla Kotka-Hamina-akselilla. Oltiin tutustuttu postmetal ja sludgeskeneen Calliston, Neurosiksen ja Cult of Lunan kautta ja tuli heti semmoinen fiilis että tämän tyyppistä halutaan tehdä. Alussa toimittiin kolmen miehen voimin ja vähän myöhemmin uusi tuttavuus Sakari tarttui toiseen kitaraan ja näin saatiin avarrettua soundipalettia kahden kitaristin suomin mahdollisuuksin. Tehtiin hyvällä tahdilla biisejä ja alettiin suunnittelemaan studioon menoa.

Mikä sludgessa kaikkein eniten viehättää ja miten se on vaikuttanut ilmaisuunne? Miten yleensä itse kuvailisitte Burweedin sointia sellaiselle henkilölle, joka ei ole sitä vielä kuullut?

Sludge on loppujen lopuksi erittäin vaikea asia määrittää. Se on enemmänkin vaan sellainen punainen lanka taustalla mikä ohjaa muuta mikä pinnalla tapahtuu. Meille se tarkoittaa ehkä eniten sitä tunnetta mitä se välittää. Likainen ja omalla tavallaan painostava soundimaailma mihin voi sotkea käytännössä mitä vaan, bluesia, punkkia, progea, psykedeliaa, jazzia yms. Sludgen saralla pääosassa ei ole se että sahaa ja tiluttaa minkä kerkeää, vaan enemmänkin että mitä haluaa sillä soundilla ja melodioilla välittää eteenpäin. Kait se on jonkinlainen groove mikä siellä taustalla jyllää. Likaisissa soundeissa on aina jonkinlainen pieni pilke silmäkulmassa ja jos soundi itsessään tuo jo kylmiä väreitä niin hyvillä melodioilla voi saada vaikka mitä aikaan. Ja onhan tuollainen pörinä vitun hauskaa soitettavaa ja fiilisteltävää.

Burweedissä kyse on nimenomaan sen tunteen välittämisestä eteenpäin elokuvamaisella tavalla. Burweed yhdistelee heleitä kitaramelodioita ja raakaa runttausta saadakseen aikaan saumattomia kuvia siitä tunteesta, mitä halutaan milläkin hetkellä välittää.

Tyylivalintanne on siis täysin tiedostettu. Miten pyritte erottumaan muista samankaltaista musiikkia vääntävistä yhtyeistä? Mikä tekee Burweedista spesiaalin?

No valinta on siinä määrin tiedostettu että kun ekat biisit kyhäiltiin kasaan niin hommat rupesi toimimaan heti tosi luontevasti niitä jammaillessa. Riffit ja osat löysivät toisensa helposti ja biisit muodostuivat aika itsestään. Tajuttiin että tämä toimii tällä porukalla.

Se mikä Burweedin erottaa muista samantyyppisistä bändeistä on se että yhdistellään aika erilaisia elementtejä, varsinkin nyt tuoreemmissa biiseissä. Ei jumiuduta pelkästään sinne hitaimpaan ja raskaimpaan laahaukseen vaan pudotellaan sekaan myös nopeampia runttauksia ja ehkä muutenkin vähän erilaisia juttuja kun mitä genressä on perinteisimmillään totuttu kuulemaan. Mutta biisien ehdoilla tietenkin, ei ole tarkoitus lyödä hommaa leikiksi. Lähinnä pointtina äskeisessä on että koitetaan jotenkin vähän sävyttää sitä harmaata ja raskasta äänimaisemaa. Ehkä noista jutuista muodostuu sitten se oma soundi.

Niin ja tietenkin yritetään tehdä parempia biisejä kuin muut…

Minkälaisen prosessin kautta kappaleenne sitten syntyvät?

Eletään koko bändi aika hajallaan ympäri Suomea, joten homma perustuu yleensä Saken ja Tonin himademotteluihin joita sitten treeniksellä raivokkaasti hierotaan valmiiksi biiseiksi. Kotidemot ammentaa suuntansa ja fiiliksensä niistä jutuista mitkä on treeneissä noussut positiivisesti esiin. Jossain vaiheessa jompikumpi allekirjoittaneista kirjoittelee biiseihin sanoitukset. Vuodenvaihteessa käytiin Suomenlahdella hakemassa inspistä mökkimeiningeistä ja reissu tuntui olevan ihan tuottoisa. Mutta kieltämättä välimatka ja aikataulujen yhteensovittaminen on yleensä aika työlästä eikä soittelemaan pääse koko porukalla läheskään niin usein kun haluaisi.

Mitä haluatte sanallisella ilmaisullanne viestiä?

Selkeää linjausta lyriikoissa ei ole. Ne kumpua eniten sieltä, mikä kirjoitushetkellä painaa mieltä ja pyörii ajatuksissa. Sitä kirjoitetaan, mikä biisin luonteeseen parhaiten sopii.

Minkälaista palautetta olette tähän mennessä saaneet? Lammas Zinessähän demoanne kehuttiin, mutta onko muualta tullut minkälaista palautetta? Entä mitä porukka on sanonut keikoistanne?

Palaute on ollut kautta linjan varsin positiivista josta ollaan oltu aika yllättyneitä vaikka kyseessä on vasta ensimmäinen julkaisu. Mutta hyvältähän se tuntuu. Varmaan musiikkityyli auttaa sekin erottumaan äänitetulvasta, meidän tyyppiset bändit taitaa olla aika vähemmistössä verrattuna muihin genreihin. Myspace-sivuilta voi tsekata muistakin nettizineistä saatuja arvioita jos niitä joku niitä haluaa kaivella. Lisäksi ollaan saatu muutamia yhteydenottoja Suomen rajojen ulkopuolelta. Odotellaan mitä siellä pidetään.

Keikat ovat kuulemma jättäneet positiivisia fiiliksiä. Erityisen jees on ollut kuulla hyvää palautetta jengiltä jolle tämän tyyppinen musa ei ennestään ole tuttua. Tälläisen pienen bändin näkökulmasta tollaiset positiiviset yllätykset tuntuu tietenkin hyvältä.

Suomessa sludgea soittavia yhtyeitä ei tosiaan montaa ole. Onko teillä suunnitelmissa panostaa jossain vaiheessa ulkomaille enemmänkin, sieltä kun on kerta palautettakin tullut? Luuletteko, että Burweed voisi lunastaa paikkansa myös kansainvälisessä liigassa?

Ei olla vielä mitään varsinaisia valloitussuunnitelmia tehty vaikka viidakkorumpua paukutetaankin joka suuntaan. Mutta kyllähän toi skene tällä hetkellä enemmän tuolla muualla Euroopassa ja valtameren takana on pinnalla vaikka Suomessakin alkaa pikkuhiljaa näitä bändejä olemaan. Koitetaan panostaa ajan ja rahan puitteissa sinne missä meitä halutaan kuulla.

Minkälaisia suunnitelmia ja tekoja on horisontissa näkyvissä? Minkälaisia tavoitteita Burweedilla on tällä hetkellä?

Lähitulevaisuudessa olisi tarkoitus ruveta äänittelemään biisejä ja suunnittelemaan pikkuhiljaa seuraavaa julkaisua. Myös videosta on ollut puheita ja alustavia suunnitelmia, mutta nähtäväksi jää, miten budjetti ja tukiaiset antaa myöten. Koitetaan aktivoitua treeni- ja etenkin keikkarintamalla vähän runsaammin. Lahdessa Torvessa on nyt keväällä keikkaa tulossa ja tarkoitus olisi, ettei tuo jäisi kevään ainoaksi rupeamaksi.

Teiltä Karhulasta päin on tullut moniakin metallibändejä, mutta Burweed erottuu siitä joukosta. Millaisena näette kaupunkinne metalliskenen? Onko karhulalaisuus helpottanut tai vaikeuttanut Burweedin uraa/näkyvyyttä mitenkään?

Se Karhulan metalliskene mitä kaikki on tottunut kuulemaan, on käytännössä yhden meitä vanhemman ikäluokan kaveriporukan aikaanpanemaa, samat naamat pyörii kokoonpanosta toiseen, tai ainakin kaikki tuntee kaikki. Myä erotutaan, koska tullaan ihan eri lähtökohdista.

Karhulasta ponnistaa bändejä ehkäpä sen vuoksi, että kaupungin treenikämpät ovat halpoja, erinäiset tapahtumat ja baarit tukee paikallisten bändien toimintaa. Onhan se hienoa kuulua Karhulan poppooseen, mutta toisaalta keikat on tainnu olla ainut asia mitä karhulalaisuus on meille saanut aikaseksi. Vaikka sieltä kaikki on lähtenyt, niin nykyään Karhulassa on tasan treenis ja rumpali.

Tässä alkavat kysymykset loppua… Vakuuttakaapa vielä lopuksi, minkä takia Burweediin kannattaisi tutustua? Sana on myös vapaa, joten voitte lähettää myös terveisiä.

No onpa paha. No aina kantsii kokeilla jos meidän musa herättäisi jotakin ajatuksia tai fiiliksiä koska siihen me ollaan pyritty. Ja keikoilla halutessaan saa ne postrockniskatkin kipeiksi. Tulkaa keikoille, pyytäkää meitä keikoille, kuunnelkaa musaa, morjestelkaa kadulla. Ollaan reippaita talkoolaisia, huomaavaisia rakastajia ja hauskoja kännissä. Plus että meillä on aika hyvä bändi. Jees. Over and out.

Demo ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta burweedband.blogspot.com.

Myspace: www.myspace.com/burweed