Avainsana-arkisto: Brüssel Kaupallinen

Brüssel Kaupallinen – Minä olen vihattu

Suomenkielisen metallimusiikin pioneeriryhmä Brüssel Kaupallinen näyttää taas, että Oulun korkeudella miestä ahdistaa ja vanne kiristää päätä. ”Minä olen vihattu” kertoo jo otsikollaan sen, mistä tässä noin 40-minuuttisessa terapiasessiossa on kyse. Sangen epäkaupallista musiikkia esittävä kombo on ruopinut routaista turvetta ja huitonut vastatuuleen jo 80-luvun lopulta lähtien.

Kuulija tietää miltä albumi kuulostaa jo ennen kuin laittaa sen soittimeensa. Tämä kertoo vakiintuneesta tyylistä mutta toisaalta myös rutinoitumisesta. Eipä sillä, hammasta kiristetään vanhaan malliin eli BK kolisee raskaasti, kierosti ja kylmästi. Ihmettelen vain albumin soundillista keveyttä. Toki BK painaa vertauskuvallisesti nytkin vähintään 200 kiloa, mutta olen kuullut bändiltä tukevampisoundisempaakin matskua. Myöskään Janne Helttunen ei vaikuta olevan ilmiliekeissä, vaan tämän ärinä vaikuttaa hieman pidättyväiseltä. Ihan kuin tämä haluaisi karjua kaiken ahdistuksen keuhkoistaan, mutta eihän sieltä tule sitä ”Mynthon”-huudonkin varjoonsa laittavaa korahdusta.

Vaikka BK ei kuulostakaan ”Minä olen vihatulla” ihan yhtä tylyltä kuin oletin, niin kyllä minä silti sitä mieluummin kuuntelen kuin Kotiteollisuutta. Onhan BK:n musiikki muutenkin sellaista, joka vaatii useamman visiitin levysoittimessa verrattuna Kotiteollisuuden instantisti uppoaviin radiohitteihin. Hynynen – tuo karvainen, naistenlehtien sivujakin rumentanut BK-fani – muuten vierailee levyllä, eli ympyrän voisi sanoa sulkeutuneen.

Brüssel Kaupallinen – BK20 Live

Suomeksi lauletun metallin pioneeriyhtye Brüssel Kaupallinen otti ja täytti 20 vuotta. Juhlan kunniaksi on sitten julkaistu livelevy, joka on nimetty lyhyesti ja ytimekkäästi ”BK20 Live”. Biisit on nauhoitettu kahdella keikalla viime syksynä: Kemin Koodissa ja Oulun Nuclear Nightclubissa, eli osittain bändin kotiyleisön edessä. Kuulija ei tosin erota, kummalla keikalla biisit on taltioitu.

Brüssel Kaupallisen livesetti on ehkä yllätyksetöntä, mutta tasaista kautta linjan. Aggressiota on kymmenen biisin verran ja setin pääpaino on uudella materiaalilla, mutta mukana on neljä biisiä 90-luvultakin. Nämä kappaleet on laitettu heti ensimmäisiksi, en tiedä ovatko ne keikoillakin soitettu tässä järjestyksessä vai onko biisilista myöhemmin ruuvattu uuteen uskoon. Yhtye ei ole tehnyt uransa aikana ensimmäistäkään suoranaista hittiä, joten eipä niitä ole tarjota tällä livelläkään. Rumpukomppi pysyy samana suunnilleen koko setin ajan, joten BK:n tasaisen raskas murhaaminen saattaa pelottaa herkimmät takaisin Kotiteollisuuden pariin.

Helttusen jämäkkä ja persoonallinen ääni on ollut Brüssel Kaupallisen tunnistettavin elementti vuosien aikana lyijynraskaan kitarasoundin ohella. ”BK20 Livelle” onkin saatu oikein mehevät, mutta livemäiset ja rosoiset soundit. Napakka dokumentti BK:n keikkakunnosta.

Brüssel Kaupallinen – Musta polku

Brüssel Kaupallinen sai alkunsa jo vuonna 1989, mutta ensimmäistä albumia jouduttiin odottamaan aina vuoteen 2005 asti. Lannistumatta on kvartetti kuitenkin jaksanut kieroutunutta kivirekeään vetää, vaikka suuremmat menestystarinat antavat yhä odotuttaa itseään (taitavat tosin jäädä kirjoittamatta kokonaan).

Alkuvuosinaan Brüssel Kaupallinen oli osa ns. ”Oulusoundia” ja silloin legendaarisen Bad Vugumin tallissa ollutta yhtyettä vertailtiin mm. Radiopuhelimiin. Tällä kolmannella täyspitkällä soi hieman päivitetty versio BK:sta, sillä meininki kuulostaa – ainakin omaan korvaan – jotenkin suoraviivaisemmalta, ja Radiopuhelimien sijaan peilistä tuijottaa Kotiteollisuus. Varsinkin ”laulaja” Janne Helttusen toteava ja hyvinkin monotoninen ärinä muistuttaa itse Äijästä.

Musiikillisesti BK ei onneksi seuraile Kotiteollisuuden pateettisia jalanjälkiä, vaan on jaksanut kirjoittaa useamman kuin yhden biisin albumilleen. ”Musta polku” sisältää perinteisemmän (lue: geneerisemmän) suomimetalli-junttauksen lisäksi myös vahvoja thrash-vaikutteita, eikä BK:n haukkuminen groove metalliksikaan väärin ole. Harmi vaan, että vokalisti pilaa paikoin jopa herkullisiksi äityvät riffihirviöt väkinäisellä epälaulullaan. Seuraavalla kerralla enemmän Panteraa ja vähemmän CMX:ää.

Brüssel Kaupallinen – Valheiden kirja

Perus Kotiteollisuus-Paskanaukaus-Mokoma-jamikälie –akselilla pyörivä, mutta itseään doomrokiksi kuvaileva Brüssel Kaupallinen on ehtinyt uuden tulemisensa toiseen täyspitkään. ”Valheiden kirja” on ihan perus jöötiä, joka ei varsinaisesti ärsytä, muttei ole mitään kovin ihmeellistäkään. Riffien junnaavuus ja laulajan mukamöreä lausuminen, joka tuntuu olevan pakko jokaisella paskalla suomi”hevi”- tai rocklevyllä, on tässäkin tapauksessa se heikoin lenkki.

Ei tästä oikein mitään osaa sanoa muuta kuin että jos edellä mainitut orkesterit tippuvat, voi tämäkin saada aikaan ilonvärinöitä, mutta muuten aika mitäänsanomattomalta tämä vaikuttaa.