Avainsana-arkisto: Bar Loose

Chuck Ragan Bar Loosessa

Yhdysvaltalaisen Hot Water Musicin kitaristi/laulaja/biisintekijänä tunnetuksi tullut Chuck Ragan päätti kuukauden mittaisen Euroopan soolokiertueensa Helsinkiin. Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Ragan kuuluu meikäläisen asteikolla hyvin vahvasti ns. ”kova jätkä” -kategoriaan, ja loppuunmyyty Bar Loose antoi ymmärtää etten varmasti ollut ainoa joka keikkaa oli odottanut.

Useimmilla kiertueen keikoilla lämppärinä oli ollut Digger Barnes, Raganin taustabändin basisti, joka vastikään julkaisi oman soololevynsä. Suomen keikoilla Barnes ei jostain syystä kuitenkaan esiintynyt, joten illan avasi Suomen kovin (ja luultavasti ainoa) folkpunk-duo Jaakko & Jay. Keikka oli bändille tyypilliseen tapaan täynnä energistä kohkausta, katkenneita kieliä, sekavia välispiikkejä ja ganjankatkuisia vitsejä. Joku vakava sivulausekin taisi eksyä joukkoon. ”Vanhojen” tuttujen biisien lisäksi kuultiin uutta materiaalia lokakuussa ilmestyvältä pitkäsoitolta. Julkaisutahti tuntuu melko hurjalta, sillä edellinen EP ilmestyi vasta kesäkuussa, mutta jos julkaisija löytyy niin mitäpä niitä hyviä biisejä panttaamaan.

Chuck aloitti oman keikkansa esittelemällä bändinsä, jossa soittotaidon ohella olennaisena kriteerinä näytti olevan myös kasvojen karvoitus. Partojen ja tavanomaisempien soittimien lisäksi kokoonpanosta löytyi viulu ja pedal steel -kitara, jotka korostivat biisien kantri- ja bluegrass -vaikutteita. Setin alkuun oli kasattu puolisen tusinaa vanhempaa biisiä, suurin osa ”Feast Or Famine” -levyltä, ikään kuin yleisön lämmittelyksi. Yhteislaulu olikin alusta lähtien aika kohdallaan. Hot Water Musicin God Deciding ja Old Rules -kappaleet oli myös sovitettu settiin, josta olin kovasti mielissäni. Seuraavaksi siirryttiin uuden ”Gold Country” -levyn kappaleisiin, jotka nekin olivat silkkaa timanttia!

Loosen alakerta oli täyteen ahdettuna melko tunkkainen, ja matalan lavan vuoksi moni taaempaa seurannut ei varmaan nähnyt bändistä kuin vilauksia. Musiikki ja tunnelma kuitenkin toivottavasti välittyivät myös takarivistöön. Herra Ragan itsekin vaikutti aidosti nauttivan keikasta ja oli äärimmäisen sympaattisen oloinen mies. Suomea muistettiin toki hehkuttaa, ehkä vähän liikaakin, mutta voisin kyllä kuvitella huonompiakin paikkoja päättää kiertueen.

Uusien biisien lomaan oli ujutettu mm. viulusoolo sekä vielä yksi Hot Water Music -laina, Wayfarer. Pari kappaletta kuultiin myös Austin Lucasin kanssa tehdyltä ”Bristle Ridge” -levyltä, joiden jälkeen setti olikin suunnilleen paketissa. Keikka kesti yli tunnin, mutta liian pitkältä se ei missään nimessä tuntunut. Encorena vielä pari vanhempaa hittiä, For Broken Ears ja The Boat, joiden jälkeen bändi pisti pillit pussiin. Huuliharput Chuck sen sijaan heitti yleisöön. Hurja ratkaisu näinä vaarallisina influenssan aikoina!