Viime vuosina Metalliauringossa ja BTHC:ssa hurmannut sekä Porisperessäkin soittoaikaa saanut No Second Thought on allekirjoittaneen mielestä ollut kiinnostavimpia uusia porilaisia bändejä. Jo parin vuoden ajan toiminut konkkaronkka tarjoutui esittäytymään, ja sopivan ajan kalenterista löytämisen jälkeen karjut istutettiin samaan pöytään. Beer Huntersin pöydässä istuvat No Second Thoughtin nykyisen rungon muodostava kolmikko, eli Kari (kitara), Juippi (huuto) ja Tero (rummut).

Miten hommat ylipäätänsä lähtivät käyntiin?

Tero: Hommat lähti käyntiin mun ja Karin yhteissoitteluista ja Juippi vanhana kaverina päätyi jonkin ihmeen kautta tähän hommaan mukaan.

Juippi: Kännispäiten eräällä risteilyllä siitä sovittiin ja ryhdyttiin sitten treenaamaan.

Tero: Meillä taisi olla joitakin biisejä valmiina ennen Juipin mukaantuloa.

Kari: Homma tosiaan lähti pyörimään vasta Juipin myötä. Basisti (Mälli) tuli kuvioihin hieman sen jälkeen, joka on nyttemmin henkilökohtaisten kiireiden takia poistunut yhtyeestä. Ei mitään kaunoja.

Juippi: Vuosikaudet olemme pyörineet samoissa porukoissa, mutta ajanpuutteen takia jostain on perheellisen ja kahdessa eri bändissä soittavan miehen luovuttava. Nyt olemme siis uutta basistia vaille.

Musiikilliset vaikutteet ovat varmaan aika selvät kun itse musiikkia kuuntelee, mutta väännetäänpä rautalangasta: Mitä bändejä on ollut soittimessa kun No Second Thoughtia on alettu takomaan?

Kari: Varmasti jokainen skenen suomalainen bändi on ollut soittimessa ja sieltä varmaan kuulee niidenkin juttuja. Pahoittelut vaan kaikille muille säveltäjille, jos sieltä kuulee omia juttujaan. Suoria varasteluja ei ole tehty, mutta siellä takaraivossa nuo vaikutteet ovat kyteneet. Taidan olla kuitenkin ”metallisin” mies koko porukasta ja minulla ainakin soi muutakin musiikkia kuin pelkästään hardcorea ja punkkia. Kuuntelen Opethista Mastodoniin ja jotain kevyempääkin, vaikka en ihan niin kevyttä kuin mitäs Juippi joka kuuntelee Happoradiota. Uusissa biiseissä olen itse pyrkinyt menemään enemmän metalliseen suuntaan.

Tero: No ainakin nyt Madball, Merauder ja Lamb of God. Suomibändeistä End Begins, St.Hood, Breamgod, Morning After, Cutdown, Bolt jne..

Juippi: Itse vetelen vanhoja klassikkoja, joiden takia minulla on ollut hirvittävä halu olla osana bändiä. Breamgod, Carpe Diem, Down My Throat, Bolt ja kaikkihan nyt tykkäävät St. Hoodista. Tykkään myös Happoradiosta, mutta kuuntelen myös vanhan koulukunnan räppiä.

Entäs ulkomusiikilliset vaikutteet? Mikä saa vääntämään tämänkaltaista musiikkia?

Juippi: Tämä on vaan niin hyvä tapa purkaa paineita. Tanssilavamusiikkia tekemällä ei saisi samoja kicksejä ja energiaa on kuitenkin enemmän.

Tero: Tämä on vaan se tyyli, mitä halutaan soittaa. Onhan olemassa hyviä munahevibändejä, mutten näe itseäni koskaan soittamassa mitään sellaista. Tässä on se oma juttunsa.

Kari: Mutta kun itse kirjoitan jotakin, en ajattele että sen pitäisi kuulostaa tietynlaiselta. Kaikki jutut tulevat ihan luonnostaan, mutta tuo Juippi varmaan itse on luomassa noita sanoituksellisia fiiliksiä enemmän. Jotkin ilkeältä kuulostavat kitarajutut ammentuvat Black Sabbatheista ja muista. En ole huomannut, että arkiset aherrukset ja parisuhdeasiat vaikuttaisivat hirveästi tekemisiini. Olen monessa erilaisessa mielentilassa saanut samalta kuulostavaa musiikkia aikaiseksi, eli minulta ei tule hyvänä päivänä The Offspring-tyylisiä rallatuksia vaan ne kuulostavat samalta ihan joka päivä. En usko, että pirteyden hakeminen olisi meidän juttu.

Tero: Kyllä No Second Thoughissa kiteytyy kaikki se mitä me halutaan soittaa. Ei etukäteen sovita biisejä tehdessä miltä niiden pitäisi kuulostaa ja mitä juttuja niihin pitäisi sisältyä. Jokainen laittaa biiseihin aina omat juttunsa ja siten niistä tulee sellaisia kuin ne lopulta ovat. Mutta jos ulkomusiikillisia vaikutteita, niin itselläni kaverit ja ylipäätänsä ympäristö vaikuttavat. Eli lähinnä Harjavalta ja Pori, mitä täällä nyt sitten voikaan tapahtua…

Lähestulkoon jokaisella Suomi-skenen hardcore-bändillä on oma soundinsa. Mikä on teidän keinonne erottua joukosta? Vai oletteko koskaan ajatelleet koko asiaa?

Juippi: Mulla on itselläni sellainen fiilis, että teemme sellaista musiikkia jota ei juuri kukaan tänä päivänä enää tee. Meidän musasta ja sanoituksista näkyy 90-luvun meininki ja vitutus ”kaikki ollaan kavereita” ja ”meidän posse rulaa” -meininkien sijaan. Mulla ei totta puhuen tule edes mieleen bändejä, joihin meitä voitaisiin suoraan edes verrata. Ehkä tässä on Pori-lisä mukana, eli vitutus kuuluu.

Kari: Onhan Breamgodillakin kohtuullisen henkilökohtaista sanoitusta mukana, mutta näin yleisesti en itse ainakaan hae mitään henkilökohtaisesti mitään erityistä näkyvyyttä tai jotain tiettyä juttua. Minulle ei tulisi edes mieleen muokata biisejä, settilistoja tai mitään muutakaan sen vuoksi että sinne saataisiin jotain erikoista mukaan. Tietty jos se tulee luonnostaan, niin mikäs siinä. Pidän soitannollisesti sellaisesta musiikista, joka saa pään nyökkymään ja jalan tamppaamaan. En halua tehdä musiikkia sillä periaatteella että on pakko erottua älyttömästi jostain massasta. Tämäntyyppisen musiikin tekeminen on ollut tietoinen valinta, jolloin olemme suurinpiirtein tienneet minkä bändien kanssa teemme yhteiskeikkojakin. Jos jotain tiettyä erottumiskonstia olisi haluttu etsiä, se olisi mielestäni pitänyt löytää jo silloin kun koko bändiä on perustettu.

Tero: Eikä tämän kokoisessa skenessä voi periaatteessa keksiä polkupyörää uudestaan, tehdään vaan sitä mitä itse halutaan. Jos erotumme, niin sitten erotumme. Ehkä tuolla lyriikkapuolella erotutaan jonkin verran laulamalla niistä asioista jotka vituttavat ja jotka painavat mieltä.

Kari: Toisaalta se ettemme ole julkaisseet mitään fyysistä on hankaloittanut sitä ettei lyriikoihin ole keikoilla niin helppo päästä kiinni, tosin eihän näille keikoille varmaan kukaan varsinaisesti tule sanoja kuuntelemaan. Toivottavasti biisiemme meininki erottaa meitä muista edes sen verran, ettei joka kerta kun olemme soittamassa porukka miettisi ”Jaa, siinä oli sama bändi kolme kertaa viidentoista minuutin tauoilla”. Emme pelkän erottumisen takia käyttäisi spandex-housuja tai tekisi akustista levyä.

Juippi: Se olisi toki mukavaa, että No Second Thoughtin biisin tunnistaisi No Second Thoughtin biisiksi pelkästään kuulemalla sen.

Olette muuten pari kertaa itse määritelleet oman tyylinne. Toinen genremääritelmä on “Life is a bitch” -hardcore ja toinen sitten ”Makita power tool hardcore”. Mitäs näiden taustalla on?

Kari: Makitasta voidaan sanoa sen verran, että Juipilla on hieno Makita-verkkolippis, joka on ollut hänellä päässään joillakin keikoilla. Olen saanut noin työkalumyyjänä Makitalta erilaisia tuotteita korruptiolahjoina, joten annoin hänelle vielä t-paidankin. Sitten keksin, että hommataan kaikille sellaiset t-paidat! Heittohan tuo ”Makita power tool hardcore” on, mutta se kuulostaa mielestäni siistiltä. Meillä on sellainen genre jota kenelläkään muulla ei ole!

Tero: Jägermeister sponsoroi Ratfacea, niin meitä sponsoroivat sitten Makita-porakoneet!

Kari: Toivottavasti saataisiin vuodessa edes yksi vara-akku, jos ei mitään muuta.

Juippi: Tämä läppähän lähti eräällä keikalla vähän lapasesta. Yleensä heitän näitä Makita-juttuja keikoilla ennen tuota Bad Blood -biisiä, joka kertoo kuristamisesta, tappamisesta ja kiduttamisesta. Erään keikan jälkeen mietin näitä juttuja, että jos olisi kiduttaja, niin mikä olisi hänelle parempi työkalu kuin Makita? Porakoneella polveen tai naamaan. Mulla on itelläni Makita-porakone ja se on tosi hyvä!

Teiltä on tulossa splittiä. Kerrotteko siitä jotain?

Kari: Sen tulemisen suhteen ei kannata pidättää hengitystään.

Tero: Seiskatuumainen vinyyli piti tulla, mutta se homma meni vituiksi. Nyt pitäisi tulla 3-way splitti CD-muodossa Out for Justicen ja Enemybloodin kanssa. Se tulee sitten kun se tulee.

Kari: Tritonus ilmeisesti jakelee, mutta mitään varsinaista julkaisua ei varmaan ole. Se on ollut jo hetken aikaa tulossa, ja ne ovat niitä samoja biisejä mitä on netissäkin. Maaliskuussa olemme menossa uudestaan studioon, ja pari viikonloppua on ainakin jo varattuna. Toivottavasti olemme saaneet siihen mennessä sen verran materiaalia kasaan, että saadaan ainakin pohjia äänitettyä riittävästi EP- tai MCD-malliseen julkaisuun. Tuskinpa pitkäsoittoon asti ihan mennään. Julkaisua voisi kuvitella jonnekin kesän tienoille.

Juippi: Kuten nyt vähän siltä näyttää, niin julkaisemme sen itse. Äänitetään biisit, poltetaan ne  ceedeelle, Tero tekee kannet, printataan ne ja julkaistaan.

Kari: Julkaisutavasta nyt ei tällä hetkellä osaa sanoa vielä yhtään mitään, koska biisejä ei ole vielä edes äänitetty ja puolet biiseistä on suurin piirtein vielä tekemättä. Basistin lähtö bändistä ei nyt sinänsä huoleta, kun voin hoitaa studiosessioissa molemmat tontit, mutta bändikämppääkin ollaan vieläe muuttamassa.

Tero: Tapahtumaa riittää. Jos Metalliaurinkoon mennessä saadaan jotain ihmisille, niin hyvä on…

Kari: Huhtikuun puolella voisi jotain maistiaista nettiin ilmestyäkin. Ehkä jopa Pre-Roosterfestiinkin (Helsingin Lepakkomiehessä 23.2., toim. huom.) voisi saada pari uutta biisiä settilistaan.

Juippi: Pyrimme siihen, että studioon mennessä kaikki biisit olisivat ihan uusia. Vanhoja biisejä olemme soittaneet jo niin sairaasti, niissä ovat linjatkin vähän erilaiset. Uusissa biiseissä on raskaampaa menoa ja enemmän löytyy sitä omaa juttua. Ne eivät ole sellaisia ”läpijuoksuja”, vaan niissä on enemmän koukkuja. Pituudet ovat melkein kolmea minuuttia ja niissä on KERTSI!

Tero: Ei ole läheskään niin ystävällistä kamaa kuin mitä ennen… jos se on ennenkään sitä ollut.

Mitä muuta on tiedossa?

Kari: Ainakin yksi keikka on varma.

Juippi: Olemme tarkoituksella jättäneet keikkailun vähemmälle keskittyäksemme uusien biisien tekemiselle. Kun tekee keikkoja, niin niistä palautumiseen menee niin paljon aikaa, ettei treenikämpälle kiinnosta enää mennä.

Tero: Luultavasti lykkäämme itse itsemme Metalliaurinkoon soittamaan. Jotain ulkomaansäätöjäkin on, mutta niistä tulee infoa sitten lisää myöhemmin…

Kari: Koko kevät menee väkisinkin aktiivisesti. Studio tuo kiirettä, keikat pystyy aina hoitamaan. Helsingissä pääsemme ainakin treenaamaan uusia biisejä ihan liveoloissa, joten se keikka tulee ihan hyvään saumaan.

Tero: Pyrimme pitämään bändin niin aktiivisena kuin mahdollista. Soitetaan niin paljon keikkoja kuin meille tarjotaan ja joille päästään. Olisi kiva saada kaikki vapaat viikonloput täytettyä keikoilla.

Kari: Noita 1-2 kuukauden pituisia taukoja on ollut vähän liikaakin, vaikka tämä vuosi (2011) on mennyt melko tasaisesti.

Voitte lähettää terveisiä.

Juippi: Lähetetään Laurille terveisiä. Sun kanssa oli kiva soittaa, joten sitten kun lapsesi ovat tarpeeksi vanhoja ja asiat ovat muutenkin linjassa niin takaisin pääsee soittamaan.

Kari: Kyllä se paikka aina on auki. Haluan kyllä lähettää terveisiä myös äidille.

Tero: Haluan lähettää Anal Thunderin Ruokosen Jannelle sellaisia terveisiä, että se on Suomen paskin pelaamaan NHL:ää pleikkarilla!

http://www.stereokiller.com/bands/bands.cfm?bandname=nsthc

Tagit: ,