Tanskalaiset kummajaiset Montussa.

Kaikista Suomen keikkakaupungeista ja –paikoista tanskalainen nykymetalliryhmä Scarred By Beauty veti yhden ensimmäistä keikoistaan Suomessa Porin Montussa. Bändillä oli Suomessa vain kaksi keikkaa, joista edellinen oli ollut edeltävänä iltana Helsingin Bar Loosessa.

Keikkajulisteissa ja muualla Scarred By Beautya sanottiin “Tanskan seuraavaksi isoksi jutuksi”, mihin väitteeseen toki suhtaudun hieman skeptisesti. Viitattiinko tällä enemmän Mercyful Fateen tai Volbeatiin, vai unohdettiinko ne tyystin ja uumoiltiin Scarred By Beautyn olevan jotain täysin muuta? En tiedä, mutta jos tästä bändistä tulee joskus jotain, niin voinpa ainakin sanoa olleeni paikalla kun bändi ensimmäisen kerran vieraili maassamme. Eihän siinä ehkä ole samaa klangia kuin Dischargen (1983) tai Jimi Hendrixin (1969) klassisten keikkojen muistelussa, mutta silti sentään jotain.

Olin silkasta uteliaisuudesta paikalla. Lämppärinä toiminut Above the Affected ei tarjonnut itselleni varsinaisesti mitään. Bändi soitti melko perusvarmaa ja sinänsä ihan hyvin tehtyä melodista death metallia/metalcorea, mutta Porissakin on tämän sarjan bändejä jo riittämiin. Above the Affectedillä taitaa olla tosin tämän kentän kovatasoisin vokalisti paikallisella tasolla. Ja mies muuten muisti hehkuttaa välispiikeissä illan varsinaista pääesiintyjää yleisölle, joka pääasiassa koostui bändin jäsenien kavereista. Osa jopa jäikin paikalle, mutta valitettavan moni vaihtoi maisemaa pääbändin aloittamiseen mennessä. Kuvia en bändin keikasta ottanut, kun en kokenut tarpeelliseksi rynniä kyynärpäätaktiikallakaan eturivin läheisyyteen (jossa viini virtasi) ja niistä harvoistakaan kuvista ei tahtonut tulla yhtään mitään.

Mutta sitten se Scarred By Beauty, jolla oli mukana myös todella iso merchandise-kioski. Tuin tanskalaisten invaasiota ostamalla jätkiltä tyttöystävälleni yhtyeen bändipaidan ja paijaamalla myyntipöytää tiukasti vartioinutta kissamaki-pehmolelua. Taitavat olla Madagascar-faneja.

Mutta mitä bändin esitykseen tulee, niin tämmöistä energiaa ei ole Montun lavalla ihan joka viikonloppu. Olisikohan tämä ollut näistä näkemistäni Montun keikoista jopa vaarallisimpia? Hetken aikaa mieleen tosin tuli jopa crabcore, kun ukot hyppivät lavalla välillä hyvinkin synkronoidun oloisesti. Eikä kitarapiuhoja juurikaan näkynyt. Näitä mooveja on todennäköisesti treenattu treenikämpällä ennen tien päälle lähtemistä. Tästä kieltämättä pelästyin, mutta aika nopeasti bändin todella intensiivinen mättö voitti puolelleen ja 45 minuutin setti alkoi tuntua korkeintaan puolelta tunnilta. Pilvenpoltto taitaa olla näiden tanskalaisten sydäntä lähellä, mutta kukanpoltto ei ollut ainakaan vaikuttanut tämän keikan intensiivisyyteen. Tanskalaisilla tuntuu olevan  yleisesti ottaen vapaampi suhtautuminen pilveen, kun sille oli omistettu jopa biisi ja oheinen Facebook-kirjoitus:

“ARRRRSSSEECHEEKS! We are finnish drunk in Finland! tonight is Monttu (Pori). Don’t bring your knife, but remember to bring vodka and green!”

Kokonaisuutena tämä ilta oli melko samanlainen kuin Like Rats From a Sinking Shipin keikkailta Hämeenlinnan Suistolla toukokuussa. Molemmissa tapauksissa soittamassa oli melko tuntematon, mutta keikkapaikan puffaama bändi jostain päin Skandinaviaa. Myöskään yhtyeisiin liitetty termi “hardcore” ei kertonut läheskään koko totuutta kyseisistä bändeistä.

Löydät nämä kuvat myös Flickr-palvelusta.

Tagit: ,