/  Rekisteröidy
Info  /  Yhteys & palaute  /  Seuraa Lammasta:
Kuva: Fleshpress – No Return & Rebuild/Crumble

Fleshpress
No Return & Rebuild/Crumble (2EP/LP)

Kult Of Nihilow (28.7.2010)

Muutaman vuoden takainen “Pillars” oli albumi, jolla Fleshpress esitteli kenties kokeellisimman, mutta samalla myös helposti lähestyttävimmän puolensa. Hitaasti mutta erittäin hitaasti edenneen doomin ja syvälle sydämeen sattuneen sludgen seuraksi oli siroteltu niin black metallin, kraut rockin kuin dronenkin parhaita puolia ja termi blackened doom risteili useammankin “asiantuntijan” huulilla.

Kokeellisuuden tiellä jatketaan myös vuonna 2010; on jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain ihan helvetin mustaa. Kolmemiehiseksi kutistunut (mm. lauluvastuu on siirtynyt kitaristi Kojon harteille) lahtelaisryhmä palaa levykantaan julkaisemalla “viidennen albuminsa” kahden EP-kiekon muodossa – aluksi cd:nä ja nyt syksyn korvalla vinyylinä.

“No Returnin” aloittava Dead End Life Crawling Thru Shit and Blood Soul Burning jolkotellaan liikkeelle uhkaavalla happo-sirinä -matelulla ja vasta viiden minuutin rajapyykin jälkeen on aika asettaa jalka pedaalille ja painaa kaasua (tai tässä tapauksessa säröä). Perinteisissä (?) Fleshpress-sfääreissä edetään sitten viimeiseen minuuttiin asti jolloin kappale räjähtää käsiin ja saatellaan maaliin miltei crustiksi äityvällä kaahauksella. Vaikuttava avaus. “B-puolella” muistellaan vanhoja, sillä Spiral Filter Forcing You Down to Black Pyramid on uusioversio yhtyeen kenties tunnetuimmasta “hitistä” Spiral Filteristä (split w/ Bud Junkees, 2002). Mistään täytepalasta tai mielikuvituksettomasta uudelleenluennasta ei ole kuitenkaan kysymys, sillä alun kohkaamisen jälkeen jo jonkin aikaa Fleshpressin uraa koristaneet psykedelia-sävyt muovaavat kappaleesta yli kaksitoistaminuuttisen, paikallaan maanisesti huojuvan jumituseepoksen.

Kakkoslevy (tai ykköslevy?) koostuu niin ikään kahdesta biisistä, joista Rebuild saa luvan olla ensimmäisenä. Uudelleenrakentaminen aloitetaan kovin tutun oloisella hiippailulla ja muutenkin kappale omaa selvää sukulaissieluisuutta No Returnin avausraidan kanssa. Urakan päättävä Crumble onkin sitten nimensä mukainen sortuminen; sen minkä Rebuild pystytti, sen Crumble totisesti murskaa ja raivaa tieltään kohti lopullista tuhoa. Drone/ambientmaisella suhinalla starttaava veisu kerää vauhtia hyvän tovin, mutta Aspan hieman tribaalimainen taonta antaa ymmärtää, että kohta paukkuu. Ja kun esteitä ei enää tiellä ole, niin sitten mennään eikä meinata. Black metallia, sludgea ja jopa hieman post-metallia yhdistelevä kappale ampuu suoraan luihin ja ytimiin, eikä ruumis tiedä pitäisikö itkeä onnesta vai nauraa pelosta. Let’s get ready to Crumble!

Sludgea tulee ja doomia menee, mutta Fleshpress forever, man.

Kommentit (Ei vastauksia) Kirjoita kommentti →

Jätä kommentti