O tempora, o mores! Joskus oli aika, jolloin Propaganda julkaisi vain hardcore punkkia, mutta nyt 2000-luvulla se on ottanut suojiinsa myös erään suomenkielisen hard rockin vanhimmista bändeistä eli liperiläisen O.S.S.Y:n.  Eihän tiikeri raidoistaan pääse, joten jo 80-luvun puolivälissä vaikuttanut bändi on edelleen hard rockin ytimessä lievin power metal -flirttailujen kanssa. Tosin Tero Erosen johtama bändi onnistuu kuulostamaan vain krapulapäissään kasariheviä veivaavalta Popedalta, joka on vielä tykästynyt suomi-iskelmä –tason sanoituksiin.

Tämä bändi tuskin koskaan pääsee machoilun tarpeestaan eroon, ja varsinkin Eronen hiplaa soittimestaan sooloja alvariinsa. Machoilusta voisi ottaa osoituksena albumin päättävä Teräsmies–kappaleen pelkän nimensä perusteella sekä sanoitukset, jotka tihkuvat taisteluhalua, periksi antamattomuutta ja voimaa. Sanoitukset ovatkin jo luku sinänsä. Tosissaan otettuina ne aiheuttavat runsaasti myötähäpeää, joten täysin vakavissaan niitä ei kannata ottaa. O.S.S.Y. on vanhoina vuosinaan tehnyt myös uuden aluevaltauksen isänmaallisen julistamisen parista. Isänmaa on sitä itseään, mutta Menetetty maa kommentoi nykyaikaista suomalaista unelmaa.

Loppujen lopuksi “A.D. 2010″ on melko surkea levy. Toisaalta näin perinnetietoisesta materiaalista ei ole suoranaista ylitarjontaakaan tällä hetkellä, vaikka kaikki albumin jipot on kuultu jo moneen kertaan paremmin tehtynä, paitsi ehkä Hullu-kappaleen kitarasoolo. Kai tämä tosihevareille uppoaa, muiden kannattaa pysyä tästä kaukana.

Tagit: , ,