Tamperelainen Day Eleven on sen vaikean kolmannen albuminsa kohdalla. Day Elevenin kohdalla vaikeutta on lisännyt sen tekeminen lähes kokonaan yksin, julkaisemista myöten. Tuoreen “Matadorin” tekemiseen on käytetty aikaa ja vaivaa, sen kuulee jo itse levyltäkin.

Day Elevenilla on biisimateriaali ihan kunnossa ja se on osannut jäsentää rock- ja grungevaikutteensa toimivaksi yhdistelmäksi. Day Eleven kuulostaa omaperäiseltä ja vaikka sävyjä kuullaan ties mistä Faith No Moresta lähtien niin bändi ei suoranaisesti kuulosta miltään toiselta bändiltä. Laulaja kuulostaa hieman voimattomalta noin teknisesti, mutta herkästi tarttuvat laulumelodiat ovat tämän levyn suola. “Matadorilla” ei oikeastaan ole kovinkaan montaa biisiä jotka eivät jossain vaiheessa lähtisi potkimaan. Rivakka Into the Black, koukuttava River Deep sekä leirinuotiotunnelmallinen Caravan ovat täysosumia, jotka innostavat palaamaan levyn synkeään maailmaan… ainakin muutaman kerran.

“Matador” alkaa lupaavasti, mutta loppua kohden kokonaisuus alkaa hieman väsähtämään. Muutama filleri on eksynyt mukaan, varsinkin levyn loppupuolelle, ja ne aiheuttavat särön hyvään kokonaisuuteen. Levyn ongelmana on siis lievä epätasaisuus. Pienistä puutteistaan huolimatta Day Eleven on kyennyt kuitenkin luomaan hyvän levyn.

Tagit: