On aina hämmentävää kun yksi ja sama lafka julkaisee milloin sitä, milloin tätä ja milloin taas sitä sun tätä. Mm. kokeellisemman stonerin, perinteisemmän post-rockin, modernin kraut rockin ja muodikkaan tanssipunkin tyyssijana toiminut Moonlee Records lähestyy tällä kertaa aviisiamme screamo-vaikutteisen post-hard coren keinoin.
Kroatialainen Analena on at the drive-ininsä, envynsä ja pretty girls make gravesinsa kuunnellut, sillä sen verta tutun kuuloista nykimistä on tarjolla. Vahvasti yhdeksänkymmenlukulainen äänimaailma on raa’an tunteellinen, vimmaisen seesteinen ja monimutkaisen simppeli. Basisti-Anan ääni on vahvimmillaan screamo-rykäisyissä, mutta naisen puhdas laulutyöskentely on hieman flegmaattisen oloista. Musiikillisestikin nelikko onnistuu parhaiten menevimmissä ralleissa, mistä hyvänä esimerkkinä käy kiivaasti kiirehtivä Life In Exclamation Marks.
“Inconstantinopolis” ei tule jäämään historiaan eurooppalaisen post-hardcoren merkkipaaluna, mutta harkitsevamman, post-punk-sävyjä sisältävän screamon ystäville Analena voi tarjota useitakin ilon ja riemun hetkiä.