|   Kirjaudu Facebook-tunnuksilla   |  Rekisteröidy

Blog’n'roll 17

Kuva: Blog’n'roll 17

Taas mennään!

Eihän tässä paljon ehdi laakerinlehdillä lepäillä, kun ihmiset jo vaatii uutta blogia. Esimerkkinä voin esitellä yhden saamastani sähköposteista: “Saatanan **** ******* *** **** lisää **** **** ***** **** *** blogeja!” Tollaset viestit saa mua jaksamaan. Mä jätin ton voimasanan tohon eteen korostaakseni sitä kuinka ihmiset jaksaa kannustaa mua, vaikka välillä vähän roiskuukin. Vaikka mua ei kiinnosta ihmisten palaute, kun oon tällänen omien raiteiden tallaaja, niin kyllä se aina välillä lämmittää. Itseasiassa en koskaan ole saanut negatiivista palautetta, koska palaute on joka tapauksessa aina positiivinen juttu. Kauheinta olis jos kukaan ei lähettelis mitää viestejä. Mitä järkee olis sitten olla olemassa? Kuinka monelle raksamiehelle tulee kotiin muuta postia kun mainoksia ja laskuja? Eipä postiluukusta lävähdä palautetta tyyliin “olitpa hienosti asentanut seinäelementit tänään.” Ja hyvä niin, sillä sellanen palaute vois ylpistää heikkoa ihmismieltä ja sitten rakennetaan talot vinoon.

Mä luulen että julkinen palautteen antaminen taviksille loppu joskus satoja vuosia sitten Italiassa Pisan kaupungissa. Ne huomasi heti sen talon rakentamisen jälkeen, että ei pitäs antaa positiivista palautetta niille rakentajille. Niitä rangaistiin vedenpaisumuksella, kadut siellä täyttyi vedellä ja kirkkookin pääsi ainoastaan veneellä. Se jos mikä on härskiä kaksimielisyyttä ja moraalia rappeuttavaa käytöstä. Kaiken lisäksi tosi tekopyhääkin kun se pappi siellä kirkossa saarnasi seksiasioita vastaan, mutta samalla itse kulki julkisesti kirkkoveneellä. Tollasia kirkkoveneitä vastaan pitäs suojautua kumiveneillä, ettei tule ikäviä seuraamuksia.

Mä pidän arkkitehtuurissa siitä että talot ja kadut pysyy suorina. Liikenneonnettomuudetkin vähenis jos kadut olis suoria: ei kukaan ajais mutkia suoriks. En hirveesti tiedä kadunrakentamisesta, mutta täytyy välillä ihmetellä mitä ne insinöörit oikein miettii. Joskus ajelin kitaran kanssa Seinäjoelle, niin kokoajan piti käännellä rattia. Miten siinä ajaessa muka pystyy keskittyy kitaransoittoon? Parempi olis että kadut on suoria ja käännökset tehtäis 90 astetta kerralla. Rattiakin olis helpompi käsitellä kun ei tarvi kun vähän risteyksessä vääntää, niin jo auto kääntyy. Ihmisten luovuus kasvais, kun niitten ei tarvis olla kokoajan sidottuna siihen autoon. Eihän se mitään vapautta ole jos kädet, jalat ja pää on naulattu paikoilleen pelkästään yhteen tekemiseen. Voisin ite suunnitella Freedom Car:n, eli sellasen luovuuden mobiili, missä pystys toteuttaa itteää. Sen polttoaineena toimis rakkaus. Se saa meidät tekemään ihmeitä. Joku voi esimerkiks rakastaa toista ihmistä. Tosin ei sillä vielä kovin pitkälle luovuudenasteikolla pötkitä, mutta hyvä alku sekin. Mulla rakkaus kohdistuu koko maailmaan. Luulen että sellanen rakkaus on aika korkeella siellä luovuudenasteikolla. Pitää rakastaa mahdollisimman montaa asiaa, koska rakkauden määrä maailmassa on kuitenkin vakio ja sitä pitää kahmia ettei jää ilman. Jos lakkaan rakastamasta jotain, ei oo takeita että saisin sitä koskaan rakkautta takasi. Nyt kyllä voisin kyllä vähän tarkentaa mitä mä tarkotan, kun moni ei kuitenkaan varmaan ymmärrä mun analyysejä. Eli jos joku, vaikkapa maapallon toisella puolella joku alkuasukas, rakastuu toiseen samanlaiseen, se on ottanu sen määrän rakkauden pois, mitä maailmassa on sillä hetkellä vapaana. En nyt tarkota, että multa oikeesti häviäis sitä rakkautta, mullehan jää sitä rakkautta jäljelle, vaikka joku saa multa osan rakkaudesta. Mielellään luovutankin mun rakkaudenkimpusta muille ihmisille, sivistyksen muodossa, jotta niistä tulis viisampia. Sillä kun luovutan osan, niistä tulee viisaampia ja ne alkaa rakastaa mua. Jos ne alkaa rakastaa jotain tavista, joku toinen tulee mustasukkaseks ja tulee riitoja ja tappeluita. Kaikki ei saa rakkautta, vaan osa saa mustasukkasuuspurkauksia, mitkä on vahingollisia. Mä suodatan kaiken rakkauden itseeni, jolloin sen toinen puoli, viha ja mustasukkasuus ei pääse laskeutumaan niitten päälle jotka rakastaa mua. Mä niikun uhraudun muiden takia, että ne sais rakkautta, koska se rakkaus ei vähene multa, mutta se lisääntyy muilla. Silti se rakkauden määrä pysyy samana. Se on viisautta joka on rakkautta.

Kun autot toimis rakkaudella, maailmakin puhdistuis, sillee henkisesti. Sodatkin loppuis kun panssarivaunut ei kulkis ilman rakkautta. Ja mitä ne tekis sillä panssarivaunulla, jos kaikki olis vaan rakkautta. Nykyään ne sotilaat siellä vaunussa tuntee vaan pelkoa ja vihaa, mutta sitten kun ne tuntis rakkautta, ne vaan ajelis ilosesti eikä ne pystyis ampuu ketään kun ne miehet olis rakastuneita. Ei tietenkää toisiinsa, koska muuten ne jouduttais erottaa sieltä armeijasta ja muutenkin se olis epäilyttävää. Vaikka sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua, ei kannata mennä liian pitkälle.

Enpä taida pauhata tällä kertaa enempää ettei mene ihan kieli solmuun. Kyllä siinä joku naishenkilö voi mennä hämilleen kun Armas suorittaa suudelman ranskalaisittain, mutta kielisolmussa. Ei taida siitä nainen toketa, heeheh!

Tämä artikkeli on lähetetty keskiviikkona 11. marraskuuta 2009 kello 21:47 ja kuuluu kategoriaan Armas rokkaa!. Voit seurata kommentteja tilaamalla RSS 2.0 -syötteen. Voit jättää kommentin, tai linkittää takaisin omalta sivultasi.

Deathbound kilpailu Darkest Hour & Beneath The Massacre Nosturissa Tuskainen perjantai Pitkä kuuma kesä 2009 La Coka Nostra Lamb Of God ja Job For A Cowboy maaliskuussa Kulttuuritalolle Chimaira, Unearth, Throwdown ja Dååth Nosturissa Radiolammas: Omaisuusvahinko Street Dogs ja Civet Nosturissa Radiolammas: Kivesveto GoGo Rise Against Kaapelitehtaalla Five Finger Death Punch & Shadows Fall Baddies Frank Turner Tavastialla Buried Inside ja Tombs Helsingissä Church Of Misery maaliskuussa Suomeen Killing Time julkaisee uuden levyn Ruttofestivaali Cartoon Punk Night! Freyalta esimakua uudesta albumista Vampire Weekendin uutuus ennakkokuuntelussa Day Eleven julkaisee uuden albuminsa tammikuussa Electric Eel Shock – Sugoi Indeed Los Bastardos Finlandeses – El Grande’s Saloon Blues Trash Cabaret Ruttofestivaali

Jätä kommentti