Blog’n'roll 7

Kuva: Blog’n'roll 7

Heijaa vaan kaikki!

Mun kuoppa alkaa olee kriisissä. Tai ei se kuoppa vaan mitä siihen viereen rakennetaan. Vammasten hoitola! Se on aika pelottavaa. Tuskin kukaan musiikintekijä haluu ketään kuolaajia naapuriin. Mitäs jos sota syttyy? Mihin ne vois sitte laittaa turvaan? Sinne kuoppaako? Ei! Mun pitäs tehä siellä sota-aiheisia lauluja, kohottaa isänmaallista henkeä. Sitten mä kiertäisin ympäri maailmaa vaaleessa peruukissa ja punasessa leningissä laulamassa kaikille sotapojille. Ne viheltäis mulle haltoissaan ja antais suklaata. Sitten mä pääsisin lentotukialukseen puhumaan sotilaille, että ne jaksais edes mun takia siellä taisteluhaudoissaan. Mä kertosin että mullakin on oma ”taisteluhauta”, se kuoppa, jossa mä kävisin omaa taistelua paremman maailman puolesta. Mä vuodatan siellä kuopassa omaa vertani. En oikeesti, mutta sillee verrannollisesti. Eikä mulla ole mitää vammasia vastaan, mutta ei kaikkea erilaista tarvi aina esitellä. Ei erilaisuus ole aina hieno asia. Monia on kiusattu sen takia koulussa kun ne on erilaisia. Eikös sen hoitolan vois rakentaa johonki missä ei oo ihmisiä, ettei ne joutus kiusatuiks. Meillä normaaleilla ihmisillä on kuitenkin oikeus olla rauhassa. Luonto rauhoittais varmaa niitäkin ja osa vois varmaan parantuakin.

Luonnossa on niin paljon voimaa ja sellasta positiivista sykettä, joka saa aikaan ihmetekoja. Onko kukaan esimerkiks kuullut puun huutavan metsässä? Mä oon. Siitä kuulu kova ääni. Sen jälkeen tuli hiljasta. Tai jos ei lasketa siitä hirveetä huutoa kun se metsuri jäi sen puun alle. Mutta lopulta sekin metsuri hiljeni. Se kai löys rauhan. Mä löysin korvasieniä. Luonto antaa kaiken mitä me tarvitaa: veden, ruuan, rauhan, vuoret, maantiedonkartat yms. Miten me voitais rakentaa oma maantiedon kartta tähän meijän elämään. Osattas varoa karikot ja nauttia luonnonantimista, frendeistä ja hyvästä musiikista. Voi olla että kun mun yhteisökuntaopinnot etenee, niin mä kirjotan gradun: ”Ihmisen maantieto. Armas opastaa sinut kotiin”. Mä voisin toimia oppaana siinä kirjassa. Opastaisin ihmiset alkulähteille, perusasioiden äärelle, esim. nuotion. Lopulta kuitenkin lukian pitäs ite opetella käyttää sitä maantiedon karttaa, vaikka mä vähän sitä opastankin alkuun. Siellä olis kaikkee typografisia karttoja ja soralajeja ja varotuksia lentohiekasta ettei sinne vajoa. Silleen kuvainnollisesti. Varotuksia myrkyllisistä sienistä ja kielletystä hedelmistä.

Mä oon miettiny että miten mä voisin auttaa meijän maailman keuhkoja eli valtameriä. Valaat ja delfiinit on tosi kauniita kaloja ja niiden tuhoutuminen edesauttaa eroosiota merissä ja laajat preeria-alueet pirstoutuvat, ja merihevosten laidunmaat näivettyvät. Hei haloo!! Tätäkö me halutaa lapsille?!?! Meret tyhjenee, niin mistä me sitten saadaan maukasta tonnikalaa tai mehukkaita äyriäisiä mun levynjulkistamisjuhliin? Hauki on kala, mutta kuinka kauan? Geenimuuntelu vaikuttaa kaikkeen. Kohta ihmisetkin varmaan asuu vedessä ja siellä pitäs olla happipulloja mukana. Ja mihin ne sitte vois palauttaa kun niissä ei ole panttia? Takaisin luontoon? Sitten olis lammet täynnä pulloja ja ulkomaalaiset sais huonon kuvan meistä: se ylivalottunut kuva leviäis internetissä ja taas meitä arvosteltaisii! Entäs sitte kun järvet ja meret jäätyy? Kauppaan pääsis vasta keväällä jäiden sulettua. Sinne järvepohjaan vois kuolla nälkään! Ei janoon, mutta mitä siellä vois syödä muuta kun jäätyneitä kaloja. Ei niitä siellä vois lämmittääkään kun tulta olis mahdotonta tehtä. Vesi on se elementti, jossa ei voi käyttää tulta. Meijän kaikkien, etenkin teijän pitäis ymmärtää se että ettette voi jatkaa kauan tälleen.

Johan oli paasausta, mutta toivottavasti ymmärrätte. Mä ymmärrän ja mä pakahdun siihen että ihmiset ei halua muuttaa maailmaa paremmaksi.

Jee jee! Ollaan sillee!

Tämä artikkeli on lähetetty Keskiviikkona 2. Syyskuuta 2009 kello 14:02 ja kuuluu kategoriaan Armas rokkaa!. Voit seurata kommentteja tilaamalla RSS 2.0 -syötteen. Voit jättää kommentin, tai linkittää takaisin omalta sivultasi.

Jätä kommentti

Blogit

Kommentit