Metallinen hardcore on vaikea laji; miten saada loppuun kalutusta ruhosta irti enää mitään syömisen arvoista? Yhä harvinaisempia ovat oikeasti kiinnostavan tai edes kuunneltavantasoiset metalli/hoocee-hybridit, eikä Harjavallasta ponnistava Dead Within Dayskään kuulu siihen porukkaan. Nelikko voisikin olla huomattavasti omimmillaan rehellisemmän ja punkimman metelin parissa, sillä ainakaan näin raakilemaisen materiaalin myötä ei DWD urotekoihin tule nousemaan.

Demonstraatio pitää sisällään neljä raitaa mielikuvituksetonta hardcore-metallia, joka kulkee reippahasti eteenpäin, muttei lopulta kulje oikein mihinkään. Soittopuoli on kohtalaisesti hallussa, mutta siitä puuttuu sydän, sen verta opetellun kuuloista meininki on. Ei löydy mukaansa tempaavaa groovea, ei löydy kauniita melodioita, eikä löydy brutaalia junttausta – eli kaikki ne tunteet, jota kvartetti on yrittänyt toisintaa musiikilliseen muotoon, ovat vain vesitettyjä pastisseja tuhanteen kertaan kuulluista ideoista. Myös vokaalipuolella mennään metsään, sillä Erkki Setälän kurkkuvaivaista korppia imitoiva rääyntä ei oikein istu musiikkiin luonnolisesti – demon päättävän The Weight of the Worldin puheosuuksista puhumattakaan. Tuotannolliset seikat voivat tosin olla osasyy tuohon, hieman korviin pistävään vokalisointiin, sillä se on miksattu paikoin aivan liian pintaan.

Ei missään nimessä mikään täysin sysipaska yritelmä, mutta kyllä nykypäivänä tällaiselta musiikilta pitää ja täytyy voida vaatia enemmän.