Meikäläinen arvioimassa folk metallia? Kyllä on aikoihin eletty! Mutta mikäs siinä, kyllähän tällainen keskiaikainen skandinaavinen rallatus sopii kesäiltaan kuin kypärä viikingin kutreille.
Genrenimityksen mukaan folk metalli kuulostaa tosiaan ihan vieraalta maaperältä, mutta Gravølletin pärähtäessä käyntiin muistuu mieleen ajat viidentoista vuoden takaa, jolloin Amorphista kuunneltiin ihan vaan metallina. Eipä tässä juurikaan vaihtelua kuulla, erittäin matallalla ja monotonisella laululla ja pillien säestäessa luritellaan tusinan verran biisejä läpi. Välillä meininki on silkkaa deathia, mutta folkki-kompin kyyttin päästään kyllä aina melko pian takaisin.
Miekat on tukevasti tanassa koko albumimitan, mutta jos “Ravnenes Sagaa” nyt vaikka vertailee Amojen “Tales from the Thousand Lakes” -albumin mystiseen tunnelmaan tai uudemmasta kaartista vaikka Turisaksen reippaaseen ilotteluun, niin kyllä tanskan pojat on vielä muutaman meripeninkulman päässä kotoisista wannabe-viikingeistä.
Keskustelua aiheesta