Poliittisesti (itse)tietoisten punkkarien maailmankuva järkkyi, kun suurin esikuvansa Anti-Flag otti ja myi sielunsa kaikkivoivalle kapitalismille. Suurelle RCA:lle siirtyminen viime vuoden helmikuussa oli aikamoinen shokki itse kullekin. Sanojen syöntiään bändi perusteli tietysti tutuilla argumenteilla – suuremman yleisön saavuttamisella ja sanoman levittämisellä – mutta jos totta puhutaan, ei koko episodi voisi vähempää kiinnostaa. ”For Blood And Empire” –levyn (populistisia?) tekstejä silmäillessä tuntuu, että maailmassa totta tosiaan on olemassa isompia pahoja susia kuin ylikansalliset levy-yhtiöt.

”For Blood And Empire” käy edeltäjänsä tavoin kiinni ajankohtaisiin aiheisiin empimättä, jopa rohkeasti, vaikka nykypäivänä punkkibändiltä olisi varmasti uskaliaampi teko olla puhumatta politiikasta. Silti, isollakin levy-yhtiöllä pysytään tiukasti asialinjassa, bändi on yhtä paljon tulta ja tappuraa kuin ennenkin, ainoastaan sillä erolla että tällä kertaa kuivien sloganeiden heiton sijaan keskitytään tosiasioihin, joihin sanoitusten lisäksi perehdytetään kansivihosta löytyvien tiukkojen faktatietojen ja kirjoitusten avulla.

Vaikka tässä nyt on parin kappaleen verran taas jauhettu tyhjänpäiväisyyksiä, niin kuin näyttää olevan tapana Anti-Flagista puhuttaessa, lienee musiikki kuitenkin se ykkösjuttu. Siinä missä bändin sanoma on pysynyt tiukkana, myös musiikki on säilynyt valtavirtaan siirtymisestä huolimatta varsin uskollisena vanhaa linjaa silmällä pitäen. Popahtava katupunk on saanut lisäväriä folkista, skasta ja jopa hardcoresta, eikä pari kevyempää, joskin pirullisen tarttuvaa biisiä (Hymn for the Dead ja This Is the End (For You My Friend)), bändin räväkkyyttä ole mihinkään kadottanut, kuten esimerkiksi jo avausraita I’d Tell You But… osoittaa. Bändin vahvuus perustuu piinkoviin ja monipuolisiin sävellyksiin, tasaisesta kappalemateriaalista voisi poimia minkä tahansa kappaleen singleksi, jos vain radiot suostuisivat näin radikaalia musiikkia soittamaan.

”For Blood And Empire” on paitsi älykäs ja hyvin tiedostava levy teksteiltään, myös täynnä mieleenpainuvia ja hienoja biisejä, vaikka se Anti-Flagin mittapuun mukaan on ollut mitä luultavammin toisarvoisempi seikka. 90-luvun nuorilla oli Rage Against The Machine, tässä teille nykypäivän kersat, lukekaa ja oppikaa!

Tagit: